Docventures 2015 kirjavinkit, viikko 6: Tales of the Grim Sleeper

 

Docventuresin kolmannen tuotantokauden tunnuslause on Tutki enemmän, luule vähemmän! Kirjasampo ja HelMet-kirjasto suosittelevat dokumenttien aiheisiin liittyvää kirjallisuutta, ja joka viikko esiin nostetaan kyseisellä viikolla esitettävään dokumenttiin liittyvä vinkkilista.

Kaunokirjallisuuden tekijät ja teokset on linkitetty Kirjasammon tietoihin, tietokirjat puolestaan Finna-palveluun.

Lue enemmän!

 

Viikko 6: Tales of the Grim Sleeper / oikeus

 

Kaunokirjallisuus

 

Franz Kafka – Oikeusjuttu (1946), alkuteos Der Prozess (1925)

Yksi saksankielisen kirjallisuuden mestareista kuvasi ainoassa loppuratkaisuun saakka valmiiksi kirjoitetussa romaanissaan Josef K:n kamppailua vallanpitäjien käsissä. Päähenkilö vangitaan ja asetetaan syytteeseen rikoksesta, jota ei paljasteta. Pienen ihmisen ahdistus byrokratian rattaissa on tämän päivän maailmassa hyvin yleinen kokemus.

 

Anneli Kanto – Pyöveli (2015)

Entisaikoina oikeutta jaettiin virallisten tuomioistuinten päätösten mukaan jalkapuuta, ruoskaa ja kirvestä käyttäen. Anneli Kannon historiallinen romaani sijoittuu 1600-luvulle. Johannin isä on pyöveli ja poika yrittää taistella kohtaloaan vastaan, mutta perinnettä ei voi helposti katkaista. Pyövelin lisäksi seurataan tuomaria ja apteekkaria. Kolme ammatinharjoittajaa päätyy jonkinlaiseen riippuvuussuhteeseen keskenään ja noitavainojen alkaminen johtaa aikakauteenkin nähden valtaviin ylilyönteihin.

 

Harper Lee – Kuin surmaisi satakielen (1961), alkuteos To Kill a Mockingbird (1960)

Tänä vuonna yllättäen toiselle romaanilleen julkaisuluvan antanut Harper Lee oli vuosikymmenien ajan tunnettu vain tästä ensimmäisestä, joka on kuitenkin rakastettava klassikko. Temperamenttisen Scout-tytön ja hänen veljensä Jemin isä Atticus Finch puolustaa asianajajana raiskauksesta syytettyä mustaa miestä. Alabamalaisen Maycombin kaupungin todelliset kasvot syvälle juurtuneine ennakkoluuloineen tulevat esiin. Kirja kuvaa hienosti myös lasten kasvutarinaa. Mikäli Satakieli on luettu (kenties jo useammankin kerran) samoja teemoja on esillä myös James Baldwinin romaanissa Jos tämä katu osaisi puhua (1975), alkuteos If Beale Street Could Talk (1974).

 

Pauliina Vanhatalo – Korvaamaton (2012)

Vanhatalon kirjassa lapsensa menettänyt tuomarina työskentelevä nainen uppoutuu työhönsä. Erityisesti hänen mieltään painavat oikeuden korvaussummat: minkälaiset asiat voivat edes olla korvattavissa? Toisaalta oikeussalin tapahtumat alkavat näyttää peliltä, jossa tuomio sanelee perustelut eikä päinvastoin. Teos käsittelee myös uusperheen arkea, äidiksi kasvamisen kipukohtia ja syyllisyyttä.

 

Tietokirjallisuus

 

Micael Dahlén: Ihmispedot (2012)

Professori Michael Dahlén tapasi viisi murhaajaa, muun muassa kannibaali Issei Sagawan ja Charles Mansonin

 

Tuula Kekki: Taparikollisuuden kulttuuriset ja rakenteelliset ulottuvuudet: huumeiden käyttäjien ja poliisin tulkinnat taparikollisuudesta (2012)

Tutkimuksessa analysoidaan eri rikosnimikkeiden moninaisuutta, yksittäisten rikosten motiiveja, rikoksiin liitettyä mielekkyyttä ja tavoitehakuisuutta sekä rikollisen käyttäytymisen muuttumista ajan kuluessa. Tutkimuksessa lähestytään rikollisen alakulttuurin ja konventionaalisen valtakulttuurin välistä vuorovaikutusta jäsentämällä tapoja, joilla rikoksen tekijät oikeuttavat rikollisen toimintansa ja perustelevat elämäntapansa vetovoimaisuutta. Toiseksi tarkastellaan tapoja, joilla poliisit tulkitsevat huumerikostorjunnan merkitystä toisaalta yksittäisen huumeiden käyttäjän ja toisaalta teon yhteiskunnallisen haitan perusteella.

 

Teemu Keskisarja: Suomen ainoa sarjamurhaaja: Juhani Adaminpojan rikos ja rangaistus (2008)

Suomen historian pahimman sarjamurhaajan tarina on samalla myös kuvaus "rahvaan" elämästä 1800-luvun Suomessa. Suomen ainoa sarjamurhaaja kertoo kerjäläispojasta, josta varttui irtolainen ja varas. Juhani päätyi päähänpistosta vankikarkuriksi ja jatkoi uraansa ryöstömurhaamalla keski-ikäisen pariskunnan muutaman kolikon takia - ja sitten neljä lähisukulaistaan. Juhani Adaminpoika eli 1800-luvun Suomessa, missä rikollisuus versoi yhteiskunnan eriarvoisuudesta. Rutiköyhissä mökeissä Juhania syötettiin ja juotettiin kuin sankaria, mutta virkavalta ja vauraat maalaiset toimivat tarmokkaasti. Juhani jäi kiinni, koska harvaanastutussa maassa häneltä puuttui modernien sarjamurhaajien luontevin turva: suurkaupunkien ihmisvilinä.

 

Teemu Keskisarja: Kirves: Toivo Harald Koljosen rikos ja rangaistus (2015)

Mistä on peräisin maksimaalinen pahuus, julmuus tai hulluus? Yhdestä teosta avartuu näkökulma rikosten ja rangaistusten historiaan. Kirves heiluu paitsi murhaaseena myös kuolemantuomioiden toimeenpanossa. Päähenkilönä on maalari Toivo Harald Koljonen, jota aikalaiset vuonna 1943 tituleerasivat "joukkomurhatyöntekijäksi". Kirves rakentuu dekkarin muotoon, mutta nojaa perinpohjaisiin arkistotutkimuksiin.

 

Hans-Ludwig Kröber:  Murha: tarinoita todellisuudesta (2013)

Murhan yhdeksän kertomusta ovat oikeus­psykiatri Hans-Ludwig Kröberin pitkän uran varrelta. Puolueettomasti ja myötätuntoisesti hän tarkastelee murhaa äärimmäisenä tekona, joka irrottaa murhaajan toisten ihmisten yhteydestä. Moni kirjan tarinoista liittyy yhteiskunnan varjopaikkoihin, sen syvimpiin epäkohtiin ja ongelmiin. Kun Kröber istuu murhaajaa vastapäätä, hän on usein ensimmäinen, joka on kiinnostunut tämän elämäntarinasta, ensimmäinen joka kuuntelee. Siksi pahimmatkin rikolliset uskoutuvat hänelle asioista, joita eivät ole kertoneet kenellekään.

 

Hannu Lauerma: Pahuuden anatomia (2009)

Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri pureutuu pahuuden psykologiaan. Yleistajuisessa teoksessa käsitellään myös tunnettuja sarjamurhia ja joukkosurmia.

 

Thomas Müller: Ihmispeto (2006)

Sarjarikollisiin perehtynyt kriminaalipsykologi käy läpi uraansa, metodejaan ja tutkimiaan tapauksia.

 

Hannes Råstam: Kuinka tehtiin sarjamurhaaja: Thomas Quickin tapaus (2014)

Toimittaja Hannes Råstam tapasi keväällä 2008 Thomas Quickin, Säterin sairaalaan teljetyn Ruotsin pahimman sarjamurhaajan. Tapaaminen mullisti kummankin elämän. Råstam tutki jokaikisen dokumentin, puntaroi kuulusteluja ja analysoi kaiken, mitä Thomas Quick kertoi. Vähitellen Råstamille valkeni, miksi patologisen huomiohakuinen Quick sai tuomion kahdeksasta murhasta, joihin hän ei ollut syyllistynyt. Kuinka oikeusvaltio nukkuu yönsä, kun todelliset murhaajat kulkevat yhä vapaina?

 

Simon Sebag Montefiore with John Bew and Martyn Frampton: Ihmishirviöt: maailmanhistorian julmimmat ihmiset (2008)

Esittelyssä 101 tappajaa historian hämäristä lähtien.

 

Christopher Berry-Dee: Talking with Serial Killers: The Most Evil People in the World Tell Their Own Stories (2002)

Sarjamurhaajien haastatteluihin perustuva teos tarjoaa harvinaislaatuisen ikkunan rikollisiin mieliin, kun murhaajat pääsevät itse kertomaan teoistaan ja motiiveistaan.

 

Andrea S. Boyles: Race, Place, and Suburban Policing: Too Close for Comfort (2015)

Raportti poliisin ja afroamerikkalaisen väestön ongelmallisista suhteista. Kirja keskittyy erääseen St. Louisin esikaupunkialueeseen, mutta samanlaisessa tilanteessa ollaan Yhdysvalloissa laajemmaltikin.

 

Peter Vronsky: Serial Killers: The Method and Madness of Monsters (2004)

Sarjamurhien ja niiden tutkinnan historiaa antiikista 2000-luvulle. Kirjoittaja on erikoistunut rikoshistoriaan ja teos sen mukaisesti erittäin asiantunteva ja perinpohjainen.

 

Kaunokirjavinkit: Kirjasampo.fi/Tuomas Aitonurmi
Tietokirjavinkit: HelMet-kirjastojen työryhmä
Kuva: Docventures