He hukkuvat äitiensä kyyneliin

Ruotsalaisen Johannes Anyurun (s. 1979) romaani He hukkuvat äitiensä kyyneliin (S&S 2018, suom. Outi Menna) on dystopia tulevaisuuden Ruotsista. Islaminuskoiset maahanmuuttajat on alennettu toisen luokan kansalaisiksi ja myöhemmin eristetty gettoon. Tapahtumat kerrotaan toisen polven maahanmuuttajien näkökulma. Runollinen ja rikas kieli tuo syvyyttä ja psykologista tarkkuutta trillerimäiseen juonikuvioon. Juhani Karila kirjoittaa Helsingin Sanomien arviossaan: ”Itse dystopia on karmivan kirkas. Anyuru välttää genren helmasynnin eli lukijan upottamisen loputtomiin detaljeihin. Kehitelmänsä ihastelun sijasta kirjoittaja pudottelee välähdyksenomaisia tilannekuvia. Ne ovat vereslihaisia ja tuntuvat tosilta.”

”Monet nuoruudenaikaiset ystäväni ovat olleet jo pitkään poissa maisemista. Osa on joutunut linnaan, osa kuollut huumeisiin. Yksi ystävistäni ammuttiin, kun olin seitsemäntoista, mikä muodostui eräänlaiseksi käännekohdaksi elämässäni. Osa on muuttanut muualle. Muutuimmeko linnuiksi. Mistä lie sekin kuva tuli. Kamala vapaus vain, se ettei ole koskaan ollut kenenkään kaipaama. Yksi kaveriporukasta matkusti Syyriaan ja liittyi jihadistijoukkoihin, ja ajattelin häntä kiertäessäni hitaasti katseellani satoja täsmälleen samannäköisiä ikkunoita.”