Ihmelapset

Norjalaisen Roy Jacobsenin (s. 1954) Ihmelapset (Like 2011, suom. Päivi Kivelä) kertoo kymmenvuotiaasta Finn-pojasta, joka asuu kahdestaan äitinsä Gerdin kanssa. Heidän elämänsä mullistuu, kun sisarpuoli Linda muuttaa heidän luoksensa. Finn ottaa tytön suojiinsa, ja auttaa häntä pärjäämään koulussa ja pihoilla. Tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1961 ja Oslon eläväisiin lähiöihin. Laura Laitinen kirjoittaa Kiiltomadon arviossaan: ”Jacobsen kuvaa tarkkaavaisesti sosiaalisia suhteita ja normeja. Finnin silmin tutkaillaan kulissien rakentamista lähiössä ja aikuisten suhteita toisiinsa.”

”Sinä päivänä alkoi sataa. Olihan vettä tullut ennenkin, mutta nyt satoi kaatamalla. Istuimme teltassa ja kuuntelimme sateen ropinaa telttakankaaseen ja pelasimme korttia ja näytimme priimuksenkäryisessä hämärässä ruskeammilta kuin koskaan. Pelasimme kahdeksikkoa, ainoaa peliä jonka Linda osasi, ja annoimme hänen voittaa kunnes minua alkoi harmittaa sillä se ei ollut enää välttämätöntä ja hän oli alkanut tottua siihen, kaikkeen mitä ei osannut, aivan kuin hänelle olisi siitä hyötyä, ja niinpä nousin ja menin etutelttaan ja vedin uimahousut jalkaan ja kävelin rinnettä alas sateessa ja tunsin hiekan takertuvan jalkapohjiin, kahlasin puolijuoksua lätäköissä poikki surevan telttaleirin, jossa ei näkynyt yhtään ihmistä, kunnes tulin ikuiselle rannallemme, jossa sielläkään ei näkynyt ristin sielua eikä mitään muutakaan, sadetta vain.”