Keltin uni

Perulaisen nobelistin Mario Vargas Llosan tositapahtumiin perustuvan romaanin Keltin uni (Otava 2011, suom. Sulamit Hirvas) päähenkilönä on irlantilainen vallankumouksellinen Roger Casement (1864-1916). Romaanin ensimmäisessä osassa Casement työskentelee brittien konsulina Belgian hallitsemassa Kongossa, jossa hän todistaa ja dokumentoi Leopold II:n hirmutekoja. Toisessa osassa hän siirtyy konsuliksi Brasiliaan, jossa hän joutui seuraamaan läheltä intiaanien asuinalueiden tuhoamista kumiplantaasien tieltä. Romaani päättyy Irlantiin, jossa hän taistelee nationalistien riveissä brittihallintoa vastaan. Kirjavinkkien Petri kirjoittaa arviossaan: ”Mario Vargas Llosa on taitava kertoja, joka osaa syöttää lukijalle tietoa sopivassa suhteessa niin, että tekstistä tulee kiinnostavaa, ja osaa tehdä sen luontevasti, konstailematta. Hän on kyllin kyvykäs rakentaakseen juonesta muuta kuin kronologisen, mikä pitää virettä yllä.”

”Hän makasi silmät kiinni selällään kapealla lavitsallaan ja muisteli taas Joseph Conradia. Olisiko hänellä ollut parempi mieli, jos entinen merimies olisi allekirjoittanut anomuksen? Ehkä olisi, ehkä ei olisi ollut. Mitä Conrad oli tarkoittanut sanoessaan tuona iltana pienessä Kentin-talossaan: ”Ennen Kongoon lähtöäni minä olin vain surkea eläin”? Lause oli tehnyt Rogeriin suuren vaikutuksen, vaikkei hän ollut ymmärtänyt sitä kokonaan. Mitä se tarkoitti? Ehkä sitä, että kaikki mitä Conrad oli tehnyt, jättänyt tekemättä, nähnyt ja kuullut puolen vuoden aikana Keski- ja Ylä-Kongossa, oli herättänyt hänessä mitä syvintä ja perusteellisinta huolta ihmisenä olemisesta, perisynnistä, pahuudesta ja Historiasta. Roger ymmärsi sen oikein hyvin.”