Ujous ja arvokkuus

Norjalaisen Dag Solstadin (1941-2025) romaani Ujous ja arvokkuus (Teos 2014, suom. Tarja Teva) kertoo keski-ikäisestä lukion opettajasta Elias Ruklasta. Ibsenin Villisorsaa käsitelleen oppitunnin jälkeen hän saa hermoromahduksen ja ajautuu kriisiin. Oppilaat ja ympäröivä maailma eivät näytä enää arvostavan laadukasta kirjallisuutta tai kulttuuria. Eliaksen koko identiteetti murenemassa ja alkaa epäillä elämänvalintojaan. Mervi Kantokorpi kirjoittaa Helsingin Sanomissa: ”Solstadin intensiivinen kerronta tarjoaa jatkuvasti monitulkintaista ironiaa, jonka sävyt suomentaja Tarja Teva saa hienosti esiin.”

”Häntä ei harmittanut oppilaiden pitkästyminen vaan se että he osoittivat pitkästyneisyyttään aivan kuin heitä olisi loukattu. Sinänsä ei ollut mikään ihme, että oppilaat pitkästyivät äidinkielentunnilla, jolla käsiteltiin Henrik Ibsenin näytelmää. Olivathan oppilaat kahdeksantoistavuotiaita, ja yleissivistyksen hankkiminen oli heidän tehtävänänsä. He olivat nuoria, joiden ei voinut kuvitella olevan kunnolla kehittyneitä yksilöitä. Ketään ei voinut loukata, jos heitä kutsui epäkypsiksi, ei heitä itseään eikä heidän huoltajiaan, ainakaan jos tilannetta tarkasteli asiallisen yksinkertaisesti. Nämä epäkypsät yksilöt oli pantu pulpettiin omaksumaan tietoa klassisesta norjalaisesta kaunokirjallisuudesta, ja hänen tehtävänään oli sitä heille antaa.”