Muistojen kerääjä

Irlantilaisen Cecelia Ahernin (s. 1981) romaanin Muistojen kerääjä (Gummerus 2017, suom. Terhi Leskinen) päähenkilönä on hoitokodin uima-altaan hengenpelastajana työskentelevä perheenäiti Sabrina. Hänen isänsä Fergus on menettänyt muistinsa aivoinfarktin seurauksena ja tytär joutuu setvimään isänsä tavaroita. Isän suuresta ja arvokkaasta marmorikuulakokoelmasta näyttää puuttuvan kaikkein kalleimmat. Sabrina yrittää yhden päivän aikana selvittää missä kadonneet kuulat ovat. Niiden etsinnästä tulee myös matka isän menneisyyteen ja persoonaan, joka ei ehkä ollutkaan niin tuttu kuin hän oli kuvitellut. Lukutoukan kulttuuriblogissa Krista kirjoittaa ”Teille jotka ehkä ajattelette Ahernin olevan hattaraa, suosittelen kuitenkin kokeilemaan vaikkapa tätä kirjaa: ihmeellisen syvällistä tarinaa, jota lukiessa kuitenkin hymyilee huomaamattaan useamman kerran.”

”Aluksi olen ymmälläni. Sitten minua alkaa ärsyttää se, että äiti ei ole koskaan kertonut minulle tästä kokoelmasta. Että näin suuressa arvossa pidetyt esineet on pakattu pois ja unohdettu. Minulla ei ole minkäänlaista muistikuvaa isästä ja marmorikuulista, mutta se ei tarkoita, etteikö isä olisi voinut keräillä niitä. Tiedän, että hänellä oli salaisuuksia. Muistelen aivoinfarktia edeltänyttä miestä ja näen mielessäni liituraitapukuja, tupakan savua. Kuulen korvissani puhetta osakemarkkinoista ja kansantaloudesta, pörssikurssien nousuista ja laskuista. Radiosta ja televisiosta tuli aina uutiset tai jalkapalloa, ja viime aikoina hän puhui jatkuvasti autoista. Muistini syövereistä ei nouse mitään marmorikuuliin liittyvää, ja yritän sovittaa tätä kokoelmaa – tätä intohimoisen kiinnostuksen kohdetta – mieheen, jonka muistan lapsuusvuosiltani.”