Alkeishiukkaset

Ranskalainen Michel Houellebecq (s. 1958) on ollut pitkään Nobel-vedonlyöjien suosikki palkinnonsaajaksi. Kotimaassaan kirjallisuuden "pahana poikana" pidetty kirjailija on tunnettu yhteiskunnallisesti latautuneista romaaneistaan, joissa henkilöhahmojen pettymysten kautta kuvataan länsimaisen elämäntavan rappiota. Hänen ensimmäinen suomennettu romaaninsa Alkeishiukkaset (WSOY 2000, suom. Ville Keynäs) kertoo hippiäidin hylkäämistä velipuolista. Seksiriippuvaisen Bruno ja tunnekylmän työnarkomaanin Michelin kautta Houellebecq piirtää pessimistisen kuvan nykypäivän ihmisten tunne-elämän ja kommunikoinnin vaikeuksista. Runsaasti suorasukaisia seksikohtauksia sisältävä teos oli Ranskassa kohuttu, kehuttu ja inhottu myyntimenestys. Ville Hänninen kirjoittaa Kiiltomadossa, että ”Alkeishiukkasissa hän kyseenalaistaa seksuaalisen vapautumisen ja töräyttää melko suoraan, että jokainen edistysaskeleeksi nähty liike on tuottanut myös tahtomattomia sivuvaikutuksia.”

”Lapsena hän ei voinut sietää esineiden luonnollista rapistumista, särkymistä tai kulumista. Niinpä hän esimerkiksi säilytti vuosikausia pientä valkoista muoviviivoitinta, joka oli mennyt poikki. Hän paikkasi sitä yhä uudestaan teipillä. Lopulta viivoittimen ympärillä oli niin paksulti teippiä ettei se ollut enää suora eikä sillä voinut piirtää suoria viivoja, sitä ei siis voinut käyttää viivoittimena, mutta hän piti sen siitä huolimatta. Kun se katkesi uudestaan, hän teippasi sen taas kasaan ja pisti penaaliinsa.”