Lahjat

Riina Katajavuoren (s. 1968) romaanin Lahjat (Tammi 2004) kertojana on kolmekymppinen Tuulia. Hän on kahden lapsen kotiäiti, mutta myös väitökirjaansa valmisteleva tutkija. Lämminhenkisen humoristinen ja viisas kirja koostuu lyhyistä luvuista, joissa kiireistä lapsiperhearkea elävä kertoja avaa vähitellen ajatuksiaan. Pitkäksi venähtävän hoitovapaansa aikana hän pohdiskelee äitiyttä ja uraa, menneiden ja nykyisten sukupolvien äitien valintoja sekä ympäröivän yhteiskunnan vaatimuksia. Maija Alftan kirjoittaa Helsingin Sanomissa: ”Lahjat on merkillinen äitiyden kuvaus. Romaanin Tuulia ei ryve epätoivossa, ei sairastu psyykkisesti ja hän suhtautuu maailmaan huumorilla.”

”Lapset olivat haarniska. Oli helppo tavata ystäviä, kavereita, puolituttuja, lasten suojan alla. Lapset olivat akseli, jonka ympärillä katkonaiset keskustelut vatkasivat. Joskus harvoin, kun Tuulia tapasi äitiystäviään kahden kesken, oli tunnelma muuttunut, jopa vaivaantunut. Hän ei saanut lauseitaan lopetetuiksi, ne jäivät ilmaan. Kukaan ei keskeyttänyt; minne pantiin piste? Katsetta oli vaikea suunnata. Ei ollut lapsia määräämässä suuntaa, katseen kiintopistettä. Piti olla vakava, katsoa silmiin. Täytyi olla älykäs, johdonmukainen, mielenkiintoinen. Oli kaivettava uusi unohdettu puherekisteri naftaliinista. Lapsi ei pelastaisi keskeytyksellään hänen hapuilevaa lausettaan.”