Maantiekiitäjä

Laura on nuori nainen, jolla on selkeät suunnitelmat: hän rakastaa juoksemista ja haluaa tulevaisuudessa työskennellä urheilun parissa. Edessä on pitkä, kuuma kesä, pääsykokeet, uimaretkiä veljen kanssa ja tietysti juoksulenkkejä. 
Yksi uimahyppy kalliolta muuttaa kuitenkin kaiken. Laura herää sairaalasta ja saa kuulla olevansa neliraajahalvaantunut. Alkuun äänihuuletkin ovat halvaantuneet, eikä Laura voi kommunikoida kuin silmiään räpsäyttämällä myöntävän tai kieltävän vastauksen merkiksi. Koko elämä menee kertaheitolla uusiksi.
 
Reija Kaskiahon kirja kuvaa vammautuneen ihmisen ajatuksia ja tunteita tarkasti, uskottavasti ja sujuvasti. Teos vetää lukijan mukaansa: kun kirjan aloittaa, sen lukee varmasti myös loppuun. Kirjassa ei kaunistella Lauran tilannetta, vaan sekä Lauran kehoa koskevat lääketieteelliset seikat että Lauran ajoittainen päänsisäinen synkkyys kuvataan realistisesti ja selkeästi. Kirja ei kuitenkaan ole liian raskas luettava: päähenkilöt ovat itseironisia ja kirja onnistuu yllättämään lukijan huumorillaan. Vaihtuvat tapahtumapaikat rytmittävät teosta mukavasti, kirjan aikana ollaan esimerkiksi sairaalassa, Lauran kodissa, taksissa ja kuntoutuskeskuksessa. Myös Lauran ihmissuhteita on kuvattu osuvasti ja kiinnostavasti: Lauran onnettomuus vaikuttaa myös muihin, kuin häneen itseensä.
 
Vetävästi kirjoitettu Maantiekiitäjä on erinomainen teos, joka sopii luettavaksi niin nuorille kuin aikuisillekin.