Shōsetsu - japanilaisia kertojia

Japanilaisen novellistin Ryūnosuke Akutagawan (1892-1927) tunnetuin kertomus Metsikössä (japaniksi Yabu no naka) ilmestyi sata vuotta sitten tammikuussa 1922 kirjallisuuslehdessä Shinchō. Novellissa pohditaan metsästä löytyneen tapetun samurain tapausta seitsemän eri todistajalausunnon kautta. Todistajien näkemykset ovat keskenään ristiriidassa ja lukijalle jää lopulta epäselväksi kuka on tappaja. Totuuden suhteellisuutta pohdiskeleva kertomus nojaa kuvastonsa kautta vahvasti japanilaiseen kansanperinteeseen, mutta käsittelee aihetta aikansa modernin kirjallisuuden keinoin. Akutagawa oli japanilaisen novellin (shōsetsun) merkittävimpiä uudistajia, joka toi raikkaita eurooppalaisen kirjallisuuden tuulahduksia naturalismin ja toisaalta tunnustuksellisen minä-kirjallisuuden kankeuttamaan ilmapiiriin. Veikko Polameri (1946-1979) on suomentanut novellin ja se on julkaistu hänen toimittamassaan antologiassa Shōsetsu – japanilaisia kertojia (Otava 1984). Akira Kurosawa ohjasi novellin pohjalta elokuvan Rashōmon (1950), jonka merkitys oli aikanaan valtava.

”Tehtyään minulle väkivaltaa tummakimonoinen mies katseli sidottua miestäni ja nauroi pilkallisesti. Miten pöyristyttävältä sen on täytynyt hänestä tuntua! Vaikka mieheni miten yritti päästä irti, köysi vain kiristyi hänen ympärillään. Kompuroin hänen luokseen… ei, minä vain yritin päästä hänen luokseen, mutta roisto ehti väliin ja paiskasi minut maahan. Juuri sillä hetkellä minä näin mieheni silmissä kiillon, jota on mahdoton kuvailla. Jotakin mihin sanat eivät riitä… tuo katse puistattaa minua vieläkin. Vaikkei hän kyennyt sanomaan sanaakaan, katse kertoi minulle sitäkin enemmän. Hänen silmissään ei välkkynyt viha eikä suru… vaan kylmä vieraus ja ylenkatse. Hänen katseensa pikemmin kuin roiston isku sai minut parkaisemaan ja sitten kadotin tajuntani.”