Kiinalainen kesä

Kun katsoo ulos, kesä näyttää tulleen. Anja Kaurasen romaanissa Kiinalainen kesä (WSOY 1989) kirjailija kertoo tajunnanvirran tavoin etenevällä tekstillä kesästään. Elämään kuuluvat pieni lapsi, uusi rakkaus, äidin sairaus, taiteen ja kirjoittamisen pohdinta. 80-luvun maailman suuret kysymykset ja erityisesti Kiinan poliittinen tilanne välittyvät lukijalle. "Taito on pinnan alla, kirjan kudoksessa. Se on elämän kudosta, ja juuri se tekee teoksesta kokonaisen ja puhuttelevan", kirjoitti Suvi Ahola Helsingin Sanomien arvostelussa. Keskustelua autofiktiosta ei kirjan ilmestymisen aikaan kritiikeissä yleisemmin käyty, eikä teosta juuri luettu osana omaelämäkerrallisen kirjallisuuden perinnettä. Silti se ottaa kirjallisuuteen kantaa tavalla, joka tuntuu nykykeskustelussakin ajankohtaiselta.

"Kirjan kriisi on minun mielestäni nimenomaan kirjan uskottavuuden kriisi. Ei niinkään keinojen. Ei välineen sinänsä. Minä olen nyt tullut sille viivalle etten enää usko yhteenkään painettuun sanaan. Kaikki on muuttunut fiktioksi. Sanomalehdet, romaanit, katukilvet, reseptit, mainoslehtiset, käyntikortit. Nyt kun kaikki on valmiiksi sepitetty, minä kaipaan faktaa ja lihaa."