Vedenkehrääjä

Tällä viikolla vietetään Luonto lainassa -viikkoa teemalla ilmasto. Teemaan sopii hyvin Helena Wariksen kirjat Linnunsitoja ja Vedenkehrääjä, joista täkynä tänään jälkimmäinen. Vedenkehrääjä jatkaa Linnunsitojan tarinaa ja nyt pääosassa on Saz, joka kaipaa valtavasti siskoaan Inestä ja rakastettuaan Ameliita. Saz on päätynyt majakkasaarelta meren taakse Ammabariin, jossa selviää, että majakalle ei koskaan saatu pyydettyä apua, sillä kyyhkyjen viestit ovat koskemattomia. Saz etsii Maximiliania ja sillä hänen on selvitettävä missä kaikki konevastaiset ovat ja kiinnostaako ketään merentakaiset tapahtumat ylipäätään? Maximilian paikallistetaan kännykän avulla Sintrin kaupunkiin ja Saz lähtee etsimään miestä kovin kummallisten ohjeiden avulla. Lopulta hän on matkalla päällään vedenkehrääjän puku, jota ihmiset tuntuvat kunnioittavan. Matkalla hänen seuraansa tuppautuu vastarintalaisiin kytkeytyvä Mariia ja pieni poika Hiko, jotka ovat kovin kärsineitä ja nälkiintyneitä. Ja vaikka seura ei Sazia erityisesti kiinnosta, tulee hän juttuun Mariian kanssa. Sintrissä Saz kohtaa sekasorron, muuttuneen Maximilianin ja saa selville hämmentävän asian Ameliista. Mihin Sazin tie vie ja kuka pelastaa, ihminen vai onko se sittenkin kone, vai onko kaikki jo menetetty?