Tuli on kaikki tulet

Argentiinalaisen Julio Cortázarin (26.8.1914 12.2.1984) novellikokoelma Tuli on kaikki tulet (Teos 2015, suom. Anu Partanen) edustaa tekijälleen tunnusomaista kokeilevaa ja surrealistista tyyliä. Kirjailijan luoma maailma on meille tutun ajan tuolla puolen, joissakin kertomuksissa aika venyy, ja Cortázar kokeilee mm. kertojan pois pudottamista. Todellisuus on liikkeessä ja pois tasapainosta. "Tuli on kaikki tulet koostuu kahdeksasta novellista, jotka pyristelevät irti realismin (todenmukaisuus) ja realismin (kirjallinen tyylisuunta) kahleista. Tämä tapahtuu niin sanotun sisällön tasolla, kielensä puolesta Cortázar on lähes klassinen", kuvaa Veli-Matti Huhta Kiiltomato-verkkolehdessä. "Kahden unikuvan välissä insinööri kuvitteli kuulevansa huutoja jostakin kaukaa ja näki epämääräistä loistetta; sitten erään toisen ryhmän päällikkö tuli kertomaan, että edessäpäin, kolmenkymmenen auton päässä, oli ollut tulipalon alku eräässä Estafette-pakettiautossa, missä joku oli koettanut keittää salaa vihanneksia."