Nousukausi

Alpo Ruuthin (17.3.1943 – 25.5.2002) romaani Nousukausi (Tammi 1977) on monelle elämänalueelle ulottuva kuvaus helsinkiläisestä lähiöstä 70-luvulla. Keskushenkilöinä ovat "kansandemokraattinen ammattiyhdistystoimittaja" Ale, jonka vaimo heittää hänet ulos, ja eronnut siivooja Marja, joka haaveilee rauhallisesta elämästä vaikka hänen elämässään ei näytä muuta olevankaan kuin rauhaa. "Nousukausi puhuu ammattiyhdistystoimitsijan työstä, työelämän perusongelmasta, aktiivisten vanhempien ja passiivisten lasten suhteesta, miehen ja naisen rooleista, Helsingin Hakaniemen seudusta ja lähiöistä, vasemmiston eri poliittisten ryhmittymien tilanteesta; kaikkineen Ruuth luo harvinaisella tavalla muutaman äskeisvuotemme elämän koko kuvaa", luonnehdittiin Arvostelevan kirjaluettelon aikalaisarviossa. Ruuthin lavean realistisen kerronnan juuret olivat hänen lapsuutensa maisemissa, Helsingin Sörnäisissä. "Ale lähtee ajelemaan hotellia kohti ja ajattelee että ihmisiä työnsä ääressä, mitähän ne oikein puhuivat. Hän varmistaa ohimennen että kokouspaikka on lähellä hotellia ja käy täyttämässä kortin ja jättämässä auton pysäköintipaikalle. On alkanut tuulla, meri on lähellä ja tuuli kosteaa ja raakaa."