Krogerus, Tellervo

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

© Laura Malmivaara

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Koulutus tai tutkinto

Tekijän saamat palkinnot

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Elämäkertatietoa

Hanna Tellervo Krogerus o.s. Venho

Filosofian tohtori ja Itä-Suomen yliopiston dosentti; toiminut mm. Kuopion läänin taidetoimikunnan sihteerinä, Suomen Akatemian tutkimusassistenttina ja nuorempana tutkijana; kirjallisuuden lehtorina ja ma. professorina Joensuun yliopistossa sekä erityisasiantuntijana ja vt. pääsihteerinä Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa.

Luottamustehtävät ja jäsenyydet:
Jäsen useissa suomalaista kirjallisuutta ja kulttuuria ja niiden tutkimusta edistävissä seuroissa ja yhdistyksissä mm. Bibliofiilien seura, Juhani Ahon seura, Minna Canthin seura (kunniajäsen 2016), Vanhan kirjallisuuden päivien ohjelmatyöryhmä; myös jo päättyneitä kirkollisia (ev. lut.) luottamustehtäviä.

Myönnetyt kirjallisuuteen liittyvät palkinnot:
Tietokirjailijapalkinto Suomen tietokirjailijat ry2015
P. E. Svinhufvudin muistosäätiön kirjallisuuspalkinto 2015.

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Keskeiset julkaisut:
O. A. F. Lönnbohm. Mies ja maine (1983).
Anna-Maria Tallgren. Tutkimus kriitikontyöstä ja sen taustoista (1988, väitöskirja).
Kirjallinen linja. Valvoja ja Aika 1907 – 1922 (1992).
Sanottu. Tehty. Matti Kuusen elämä 1914 – 199 (2014).

Julkaissut lukuisia tieteellisiä artikkeleita, esseitä, arvosteluja ja kolumneja, toimittanut Anna-Maria-Tallgrenin ja J. A. Hollon esseiden kokoelmat (1990, 1992), tutkimusantologian Realismista symbolismiin (1994),Kaarlo Kramsun runojen kokoelman (1996) sekä Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirjat 53 ja 54 yhdessä Mika Hallilan kanssa (2000, 2001).
Lastenkirja Ukko Barssi (1979); uusi laitos Koira ateljeessa (1988).

Tekstinäyte

Tarkasteltavana on nerokkaan miehen monitahoinen ja hellittämättömän ahkera elämä: kulttuuripoliitikon ja tyyliniekan, AKS:n toisinajattelijan, jatkosodan JR 7:n "Tyrjän Matin", unohtuneen runoilijan, piikikkään pakinoitsijan ja juhlitun puhujan, monien verkostojen miehen, kansanrunouden huippututkijan.
Runsaisiin arkistolähteisiin perustuvassa elämäkerrassa Matti Kuusen ääni kuuluu väärentämättömänä ja virkistävänä.
Kuusen paikka oli valtavirrassa, mutta poikkiteloin. Seisovia vesiä hän pani liikkeeseen.
Oliko Kuusi takinkääntäjä, niin kuin on väitetty?
Tämä metsäsuomalaisuutta puolustava elitisti ja kansainvälinen perisuomalainen, yksilöön uskova propagandisti ja sovinnaisuuksia särkevä moralisti?
Miten tuollainen takki olisi käännettävissä?

(Teokseen Sanottu. Tehty. Matti Kuusen elämä 1914 – 1998 laatimani esittelyteksti.)