Termini
Tyyppi
runokokoelmat
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Sukupolvensa lahjakkaimpiin uusiin runoilijoihin kuuluva lyyrikko liikkuu toisessa kokoelmassaan Rooman maisemissa
”Veren ja hautaamisen valtakunta? Enemmän kuin me HBO:n laatusarjojen tuijottajat siitä tietävät ne narkkarit ja transut, jotka myyvät itseään aseman lähettyvillä, ne joiden läpi virtaa toinen Rooma, vuosituhanten takaa. Heidän päitään huojuttavat valtavat aallot, joilla pääsee kerta toisensa perään läpi sulavien seinien ja yli kattojen, ja ainoa mikä hajottaa rytmin on neulan tai puukon pisto, kohoava kuume.” (Kustantajan esittelytekstistä)
”Veren ja hautaamisen valtakunta? Enemmän kuin me HBO:n laatusarjojen tuijottajat siitä tietävät ne narkkarit ja transut, jotka myyvät itseään aseman lähettyvillä, ne joiden läpi virtaa toinen Rooma, vuosituhanten takaa. Heidän päitään huojuttavat valtavat aallot, joilla pääsee kerta toisensa perään läpi sulavien seinien ja yli kattojen, ja ainoa mikä hajottaa rytmin on neulan tai puukon pisto, kohoava kuume.” (Kustantajan esittelytekstistä)
Kirjallisuudenlaji
Konkreettiset tapahtumapaikat
Alkukieli
Tekstinäyte
I
Vanha teema: kiveen on hakattu nimesi, jäätikkö riipii graniittiin harmaan, / mustan, punaisen vyöt, petaa saarille hulmahtavat hiukset ja linnunluut. / Niille astui jalka, kun meri kehräsi myrskyt ja ulappa korahti vuosituhanten / lunta. Tauotta iskivät vuokset hampaansa yhteen, mylläsivät lohkareita. / Joku näki Alfan, joku Omegan, joku solujen jumalattomat vuodet. Tätä teologiaa / rakastaa jokainen: ranta ruotii laivat, viskaa ravat meren kirnuun ja olemme / osalliset katoamisesta. Kuinka helpoa uskoa pudotukseen, siihen joka tulee, / väistämättä, unohtaa kaunat ja korulauseet. Haukkaa suullinen auringon soraa, / köli on jo mennyt. Ehkä sanot: jos kuva olisi tarkempi, ei meillä olisi muuta.
Vanha teema: kiveen on hakattu nimesi, jäätikkö riipii graniittiin harmaan, / mustan, punaisen vyöt, petaa saarille hulmahtavat hiukset ja linnunluut. / Niille astui jalka, kun meri kehräsi myrskyt ja ulappa korahti vuosituhanten / lunta. Tauotta iskivät vuokset hampaansa yhteen, mylläsivät lohkareita. / Joku näki Alfan, joku Omegan, joku solujen jumalattomat vuodet. Tätä teologiaa / rakastaa jokainen: ranta ruotii laivat, viskaa ravat meren kirnuun ja olemme / osalliset katoamisesta. Kuinka helpoa uskoa pudotukseen, siihen joka tulee, / väistämättä, unohtaa kaunat ja korulauseet. Haukkaa suullinen auringon soraa, / köli on jo mennyt. Ehkä sanot: jos kuva olisi tarkempi, ei meillä olisi muuta.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
119