Kaikki se voittaa
Aikalaisarvio
Arvosteleva Kirjaluettelo oli Kouluhallituksen vuosina 1922–88 (vuosina 1908–21 alan järjestöjen) julkaisema lehti, joka sisälsi kirjastojen kirjanvalinnan tueksi tarkoitettuja lyhyitä arvosteluja uusista suomenkielisistä kirjoista. Sitä jaettiin Kirjastolehden liitteenä.
Teoksen kuvailutiedot
Tekijä
Ilmestynyt numerossa
11/1973
Teosarvio
Pajunen, Jenny: Kaikki se voittaa.
Kristiina Kuusi on toista kertaa elämässään vankina. Ensiksi viime sodan aikana turvasäilöön eristettynä poliittisista syistä, nyt sairaalassa auto-onnettomuudessa liikuntakyvyttömäksi halvautuneena. Nämä kaksi erilaista vankeutta limittyvät, kietoutuvat yhteen hienoksi yksilön ja yhteiskunnan suhteen analyysiksi. Rakenne saattaa tuntua vähän haetulta. Mutta Pajusen rehellisyys, aitous, kaihtelematon oman itsensä paljastaminen vie voiton. Hänen piirtämänsä vasemmistolaisen naisen muotokuva on monumentaalinen, rohkeudessaan ja ihmisyydessään vertaansa vailla oleva kunnianosoitus liian usein unohtuneelle tuntemattoman työläisnaisen hiljaiselle vakaumukselle ja työlle sen puolesta. Ei juhlapuhetta vaan myötäelämistä on Pajusen kirjakin.
Pikkuisen liikaa erilaista ainesta on kyllä otettu mukaan. Saaste- ym. keskusteluja olisi huoletta voinut karsia ajankohtaisuuden siitä hitustakaan kärsimättä. Samalla olisi nyt paikka paikoin vähän kankea vuoropuhelu varmasti norjistunut.
Kristiina Kuusi on toista kertaa elämässään vankina. Ensiksi viime sodan aikana turvasäilöön eristettynä poliittisista syistä, nyt sairaalassa auto-onnettomuudessa liikuntakyvyttömäksi halvautuneena. Nämä kaksi erilaista vankeutta limittyvät, kietoutuvat yhteen hienoksi yksilön ja yhteiskunnan suhteen analyysiksi. Rakenne saattaa tuntua vähän haetulta. Mutta Pajusen rehellisyys, aitous, kaihtelematon oman itsensä paljastaminen vie voiton. Hänen piirtämänsä vasemmistolaisen naisen muotokuva on monumentaalinen, rohkeudessaan ja ihmisyydessään vertaansa vailla oleva kunnianosoitus liian usein unohtuneelle tuntemattoman työläisnaisen hiljaiselle vakaumukselle ja työlle sen puolesta. Ei juhlapuhetta vaan myötäelämistä on Pajusen kirjakin.
Pikkuisen liikaa erilaista ainesta on kyllä otettu mukaan. Saaste- ym. keskusteluja olisi huoletta voinut karsia ajankohtaisuuden siitä hitustakaan kärsimättä. Samalla olisi nyt paikka paikoin vähän kankea vuoropuhelu varmasti norjistunut.