Jumalainen näytelmä

Viitisen vuosikymmentä on kulunut siitä, kun Jumalainen näytelmä ilmestyi Eino Leinon suomentamana. Niin pahoin Eino Leinon suomennos ei ole vanhentunut, että se olisi tehnyt uuden käännöksen tarpeelliseksi, mutta painos on kyllä ollut loppuunmyytynä jo kauan. Se on ensimmäinen syy, minkä vuoksi uutta laitosta tervehtii mielihyvin. Toinen syy on se, että runoilmaisumme on sittenkin uudistunut huomattavasti, ja niinpä uutta suomennosta lukee nyt helpommin. ja luontevammin kuin vanhaa. – Eino Leino luopui aikanaan loppusoinnuista, ja samoin on menetellyt Elina Vaara, ja kieltämättä Danten tertsiinien loppusoinnut olisivatkin kankeuttaneet ja vaikeuttaneet suomennosta, vaikka tietysti osa alkutekstin loistosta näin jääkin tavoittamatta. Sen sijaan molemmat suomentajat ovat pitäneet hyvin kiinni säkeiden rytmistä. Olisi kenties ollut suotavaa, että eräät säkeet, jotka jo ovat syöpyneet käyttöön Eino Leinon antamassa muodossa, olisivat säilyneet ennallaan ("Ken tästä käy, saa kaiken toivon heittää"), mutta Elina Vaara on antanut säkeille lähes kauttaaltaan uuden asun. Joka tapauksessa: erittäin ansiokas suurtyö on taas tehty, ja on ilo lukea tätä teosta hyvässä, ajanmukaisessa runoasussa. Kirjastoihin.