Latva, Helmi

Kirjailijan muu nimi

o.s. Pesonen

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Kuolinaika

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Kirjailijan omat sanat

Runon siivillä mieli maasta korkeuteen.

Elämäkertatietoa

Kotipaikkana Joensuu vuodesta 1971.

Leski, kaksi tytärtä, naimisissa.

Lapsuus Ilomantsin Möhkössä. Nuorena maailmalle leivän perään. Etelästä pohjoiseen ja takaisin eläkeläisenä kotiseudulle. Harrastajakirjoittaja.

Kansakoulu, nuorena sairaala-apulaisena, keski-iässä vanhustenhoitajana. Eläkeläinen.

1. palkinto Eläkeliiton valtakunnallisessa runokilpailussa.

Kalevalaisen Runokielen Seuran jäsen.

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Runoja julkaistu Pogostan sanomissa ja muissa sanoma- ja aikakauslehdissä.

Mukana kokoomateoksissa:

Risteysasemilla : Joensuun vapaaopiston kirjoituspiirin kevätantologia (1984)
Akordeja : Joensuun vapaaopiston kirjoituspiirin kevätantologia (1985)
Matkalla Muurmanskiin : Joensuun vapaaopiston kirjoituspiirin kevätantologia (1986)
Tuulenpesä : Joensuun vapaaopiston kirjoituspiirin kevätantologia (1987)
Silmuja (1988)
Koskikatu 10 : Joensuun vapaaopiston kirjoituspiirin kevätantologia (1989)
Herätyskurkku (1990)
Tästä pisteestä (1991)
Tuiskua vasten (1992)
Mie tulikärpänen (1996)

Tekstinäyte

"VUOSISATA, SAMA RATA

Menköön vuosi, taikka sata
hullunmylly pyörii vain
tämä planeettamme jota
maailmaksi sanotaan.

Toiset raataa, toiset säästää
joku viisas huomaa sen,
apajille pitää päästä
hyöty olkoon jokaisen.
Liekö kohta isänmaata
Eurooppa vain yhteinen,
yhteiset on työt ja raha
EU päättä jaon sen.

Rajoilla ei vartijoita
kansanjoukot vaeltaa,
unhoon jäävät kotiseudut
muualla on parempaa.

Kaikki elämämme vaiheet
tietokone taltioi
kansalaiset vähätöiset,
robotit vain ahkeroi.

Elämälle jatkoaikaa
antaa ihmelääkkehet,
vielä satavuotiaatkin
virkeitä kuin peipposet.

Viisaat aivot vimmatusti
maailmaamme parantaa,
kun paremmaksi saatu
hyöty tyhjiin raukeaa.

Sotimalla maailmassa
saavutukset tuhotaan,
kun vastustajat turpeen alla,
aletaan taas rakentaa.

Lieneeköhän utopiaa
oottaa aikaa parempaa,
itsekäs on ihmiskunta
parane ei milloinkaan.

Hullunmylly hyörii pyörii
vuodet jatkaa kulkuaan,
samaan tahtiin ihmiskunta
kokoaa ja hajoittaa.

[Elonpursi. Omakustanne 2006, s. 13-14]"