Olen aina ollut kiinnostunut kirjoittamisesta ja kirjoitellut eri lehtiin juttuja. Innostus romaanin tekemiseen alkoi siitä, että jouduin mieheni sairastumisen vuoksi valvomaan öitä ja hänen kehotuksestaan aloin kirjoittaa. Syntyi ”Joki tulvii, Kristiina”, romaani, jota pidän pääteoksenani. Se kertoo Tornionlaakson sielultaan ja taistelutahdoltaan vahvan naisen elämäntarinan. Se on paikallishistoriallinen läpileikkaus aikaan ja tapaan. Tarinan mausteet nousevat puutteesta, työstä, raadannasta., Tornionlaakson tavasta elää sekä kokea.
Romaanini Saaka ja Saakan Penne kertoo nuoren hemmotellun neitosen rakastumisesta isänsä firmassa autonapumiehenä palvelevaan poikaan. Avioliitosta tulee harvinaisen onnistunut. Vävy kasvaa appiukon ohjauksessa eteväksi liikemieheksi, joka lopulta pelastaa koko firman konkurssilta.
Olen kirjoittanut omakustanteideni lisäksi kaksi käsikirjoitusta, romaanit, joille olen antanut nimet: Erään avioliiton anatomia, ja toinen koostuu sarjasta pakinoita, joiden yhteinen nimi on: Kylä eli elämäänsä. En ole tyrkyttänyt niitä kenellekään julkaistavaksi. Lisäksi olen kirjoittanut mm. Lapin Sotaveteraani-lehteen sen ilmestymisestä asti joulupakinat sekä helsinkiläiseen "Patinaan" aina joskus.
Apurahaa olen saanut Ylitornion kunnalta v. 1997. Ylitornio-pokaalin olen saanut vuonna 1990 haltuuni vuodeksi; se annetaan vuosittain ansiokkaalle kuntalaiselle ja ylitorniolaisittain tavallisimmin urheilullisille ansioille.