Puhu, Maria!
Tyyppi
novellikokoelmat
kuvaus
Puhu, Maria! on Tatjana Nabatnikovan kertomuksen otsikko. Sama sanomisen halu, kertomisen pakko, antaa tämän kokoelman kaikille teksteille niiden intohimoisen ja kunnianhimoisen peruspaatoksen. Puhu Maria! tuo suomalaisen lukijan ulottuville moniäänisen ja rikkaan venäläisen naiskirjallisuuden ja avaa ikkunan naapurimaan dramaattiseen arkitodellisuuteen. Antologia tarjoaa kuvia ja kohtauksia siitä Venäjästä, epätäydellisestä ja arkisesta, jossa ihmiset elävät mutta joka usein jää virallisen uutisoinnin, miespolitiikkojen ja mafian varjoon.
Antologia esittelee yhdeksän nykyvenäläistä naiskirjailijaa. Kaikki he ovat tunnettuja sekä kotimaassaan että lännessä, vaikka useimmat ovat päässeet julkisuuteen vasta perestroikan vanavedessä.
Neuvostoihanteiden aika on nyt ohi. Kertomukset kuvaavat suurta murrosta, mutta ne antavat myös aavistaa, mikä kaikkien uudistustenkin jälkeen suodattuu venäläisen kulttuurin omaksi ytimeksi. Samalla kun ne käsittelevät ihmisen peruskokemuksia - rakkautta ja vihaa, toivoa ja pettymyksiä, syntymää ja kuolemaa - ne kurottavat venäläisessä kulttuurissa vaikuttavan mystisen perään.
Kerronta ja tyyli vaihtelevat. Realistinen yksiäänisyys on joutunut murrokseen; juoni ei ole etusijalla vaan kertomukset rakentuvat arjen kohtauksista ja tilanteista. Puhe, dialogi ja kuvat ovat konkreettisesti aistittavia ja fyysisiä. Nyt puhuu ruumiin kieli, ei virallinen ideologia.
Tapahtumien näyttämönä on usein perhe, tuo valtayksikkö ja ihmishäkki; näkökulma, josta maailmaa katsellaan, avautuu naisten sukupolvien linjassa. Naiset etsivät uusia rooleja, tyttäret peilaavat itseään äiteihinsä. aikuisia miehiä naisten kertomuksissa on vähän.
Kaikki kertomukset repivät voimalla, jopa raivolla, alas vanhoja myyttejä naisellisuudesta ja miehisyydestä. Kyse ei ole vain venäläisestä perinnöstä, vaan kertomusten teemat ovat paljolti samoja, joita myös lännen naiskirjailijat ovat nostaneet esiin. Ne koskettavat myös suomalaisia naisia ja miehiä.
"Pyhät" arvot ovat koetuksella, kun naisen puhuvat kodista josta on tullut perhehelvetti, lapsista jotka eivät synny vain rakkaudesta, äidinrakkaudesta joka paljastuu omistushaluiseksi vallankäytöksi, uhrautumisen masokistisista perinteistä, omista haluista, seksuaalisuudesta ja nautinnosta, kun kerrotaan salaperäisistä voimista, jotka uhmaavat järjen valtaa, ja raivaustraktoreilla ajavista tehokkuuden läheteistä, jotka tulevat yli apilapeltojen ja raiskaavat metsät.
Kun venäläisen naiset kertovat uuden itsetunnon synnyttämisestä ja sen vaikeudesta, uskalluksesta kokeilla omaa ääntään, eteemme ei nouse kuva harmonisesta ja suojelevasta äiti-Venäjästä. Arki tarjoaa naisille kammottavia elämäntarinoita. Naisen ovat elämänverkkojen kutojia, mutta myös niiden vankeja.
(kirjan liepeistä)
Neuvostoihanteiden aika on nyt ohi. Kertomukset kuvaavat suurta murrosta, mutta ne antavat myös aavistaa, mikä kaikkien uudistustenkin jälkeen suodattuu venäläisen kulttuurin omaksi ytimeksi. Samalla kun ne käsittelevät ihmisen peruskokemuksia - rakkautta ja vihaa, toivoa ja pettymyksiä, syntymää ja kuolemaa - ne kurottavat venäläisessä kulttuurissa vaikuttavan mystisen perään.
Kerronta ja tyyli vaihtelevat. Realistinen yksiäänisyys on joutunut murrokseen; juoni ei ole etusijalla vaan kertomukset rakentuvat arjen kohtauksista ja tilanteista. Puhe, dialogi ja kuvat ovat konkreettisesti aistittavia ja fyysisiä. Nyt puhuu ruumiin kieli, ei virallinen ideologia.
Tapahtumien näyttämönä on usein perhe, tuo valtayksikkö ja ihmishäkki; näkökulma, josta maailmaa katsellaan, avautuu naisten sukupolvien linjassa. Naiset etsivät uusia rooleja, tyttäret peilaavat itseään äiteihinsä. aikuisia miehiä naisten kertomuksissa on vähän.
Kaikki kertomukset repivät voimalla, jopa raivolla, alas vanhoja myyttejä naisellisuudesta ja miehisyydestä. Kyse ei ole vain venäläisestä perinnöstä, vaan kertomusten teemat ovat paljolti samoja, joita myös lännen naiskirjailijat ovat nostaneet esiin. Ne koskettavat myös suomalaisia naisia ja miehiä.
"Pyhät" arvot ovat koetuksella, kun naisen puhuvat kodista josta on tullut perhehelvetti, lapsista jotka eivät synny vain rakkaudesta, äidinrakkaudesta joka paljastuu omistushaluiseksi vallankäytöksi, uhrautumisen masokistisista perinteistä, omista haluista, seksuaalisuudesta ja nautinnosta, kun kerrotaan salaperäisistä voimista, jotka uhmaavat järjen valtaa, ja raivaustraktoreilla ajavista tehokkuuden läheteistä, jotka tulevat yli apilapeltojen ja raiskaavat metsät.
Kun venäläisen naiset kertovat uuden itsetunnon synnyttämisestä ja sen vaikeudesta, uskalluksesta kokeilla omaa ääntään, eteemme ei nouse kuva harmonisesta ja suojelevasta äiti-Venäjästä. Arki tarjoaa naisille kammottavia elämäntarinoita. Naisen ovat elämänverkkojen kutojia, mutta myös niiden vankeja.
(kirjan liepeistä)
Kirjallisuudenlaji
Asiasana tai oma avainsana
Alkukieli
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Alanimeke
Uutta venäläistä naiskirjallisuutta
Ilmestymisaika
Sivumäärä
394
Kustantaja
Kieli
Lisätietoja
Lyhyet kirjailijaesittelyt teoksen lopussa.