Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Hammarström, Nanny

Synnyinaika
Synnyinpaikka
Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Kuolinaika
Kuolinpaikkakunta
Koulutus tai tutkinto
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Teokset
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
sadut
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
sadut
Tyyppi
satukokoelmat
Tyyppi
satukokoelmat
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
satukokoelmat
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Elämäkertatietoa
Nanny Mathilda syntyi Vaasassa viidentenä lapsena perheeseen, joka kasvoi kahdeksanlapsiseksi. Isä, Herman Napoleon Hammarström, toimi lääninkamreerina, äiti on nimeltään Maria Sofia Sabelli. Lapsuudenmuistoihin perustuvassa kertomuskokoelmassa Den stora familjen (1933) Nanny Hammarström kuvaa iloista ja onnellista perhe-elämää. Todellisuus oli kuitenkin toisenlainen. Nannyn isä kuoli hänen ollessaan viisivuotias ja äidin odottaessa nuorimmaista, äiti kuoli viisi vuotta myöhemmin. Isän kuoleman jälkeen perhe joutui elämään köyhyydessä. Äidin kuoleman jälkeen isoäiti ponnisteli huolehtiakseen lapsijoukosta.

Tarmokas Nanny koulutti itsensä opettajattareksi Helsingin ruotsalaisessa jatko-opistossa ja elätti itsensä ottamalla velkaa. Hän valmistui 1890 ja samana syksynä aloitti opettajattaren uran matematiikan ja luonnontieteiden opettajana Kokkolan Yksityisessä naiskoulussa. Yhden lukuvuoden jälkeen hän päätti jatkaa opintojaan ja suoritti ylioppilastutkinnon 1895. Syksyllä hän siirtyi jälleen työelämään, matematiikan ja luonnontieteiden opettajaksi Maarianhaminan merenkulkuoppilaitokseen. Maarianhaminassa hän tapasi opettajattaret Olga Torckellin ja Hilda Montellin, joiden kanssa hän innostui osallistumaan suomenruotsalaisen kulttuurin edistämispuuhiin. Tämä ystävyyspiiri säilyi heidän elämänsä loppuun saakka.

Vuonna 1900 Nanny Hammarström muutti Loviisaan ja ryhtyi opettajaksi Peruskouluun (myöh. Keskikoulu). Pian hän ryhtyi myös opiskelemaan, olihan Helsinki ja yliopisto nyt suhteellisen lähellä. Opettajanpätevyyttä hän lisäsi suorittamalla kasvatustieteen tutkinnon 1902, cl-tasoisen matematiikan tutkinnon 1903 sekä approbatur-tasoiset kemian ja fysiikan tutkinnot 1911. Opettajan ura Loviisassa kesti vuoteen 1933, mutta tämän jälkeenkin hän toimi tuntiopettajana yli 70-vuotiaaksi saakka. Hän oli erittäin pidetty opettaja. Margit Åström kertoo, että kaikki Nannyn entiset oppilaat muistelevat, miten he henkeään pidättäen kuuntelivat häntä, ja miten paljon iloa ja jännitystä luonnon ihmeet antoivat heille Nannyn kertomana.

Opettajantoimensa ja opiskelujen ohella Nanny Hammarström ehti Loviisassa osallistua moniin muihinkin yhteiskunnallisiin asioihin. Aktiivisimmat yhteiskuntavaikuttajan vuodet sijoittuvat aikaan 1910-30. Kansakoulun johtokunnassa hön toimi puheenjohtajana 10 vuotta, kuusi vuotta hän oli kaupunginkirjaston johtokunnassa. Hänet valittiin ensimmäisenä naisena Loviisan kaupunginvaltuustoon (1919-23). Hän osallistui myös Ruotsalaisen kansanpuolueen paikallisosaston toimintaan sekä Marttaliiton ja Lottajärjestön toimintaan. Kansalaissodassa 1918 hän työskenteli ”Valkoisen ambulanssin” joukoissa. Kirjallisen uransa Nanny aloitti kirjoittamalla useita vuosia artikkeleita Östra Nylandiin.

Maarianhaminalaiset ystävät Olga Torckell ja Hilda Montell muuttivat Loviisaan, samoin Nannyn sisar Aina. Olga asettui asumaan Nannyn luo. Nanny Hammarströmin lähipiirissä kuolema vieraili usein. Aina kuoli 1931, Hilda 1932 ja rakkain ystävä, Olga Torckell 1941. Nyt oli Nanny jälleen yksin, kaiken lisäksi hän oli kuuroutumassa menettäen ilon kuunnella luonnon ääniä kesähuvilallaan Strandassa Loviisanlahden itäpuolella. Nanny Hammarström kuoli 3.12.1953. Hänet haudattiin Loviisan vanhalle hautausmaalle yhteiseen hautaan Olga Torckellin kanssa.

Nanny Hammarström oli paradoksaalinen luonne. Toisaalta hän oli vahva, rohkea, auttamishaluinen ja vastuuntuntoinen. Hän oli suora ja ryhdikäs sekä henkisesti että fyysisesti. Vastuuntuntoa kasvatti varhainen orpous ja pikkusisaruksista huolehtiminen. Toisaalta Nannylla oli huono itsetunto, mikä johti hänet eristäytymään omaan yksinäisyyteensä. Hänet hyvin tuntenut Margit Åström painottaa useassa kohdassa Nanny Hammarströmin elämäkerrassa hänen yksinäisyyttään, melankolisuuttaan ja ahdistustaan, ”Smärtsamt kände hon att livet hade gått henne förbi, […].” Uskonto ei tuonut hänelle lohdutusta. Sen sijaan luonto – tuuli, meri, kasvit ja eläimet – olivat hänelle merkittävin kiinnostuksen kohde ja ilon aihe elämässä. Näiden teemojen perustalta hän loi menestyksellisen lastenkirjailijan uransa.

Esikoisteos Två myrors äfventyr ilmestyi 1907, vuosi sen jälkeen kun Olga Torckell oli muuttanut Loviisaan. Margit Åström mainitsee, että ilman Olgan kannustusta Nanny tuskin olisi voittanut alemmuskompleksiaan ja uskaltanut tarjota teostaan julkaistavaksi. Seuraavana vuonna kirja ilmestyi suomennettuna (Kahden muurahaisen seikkailut) ja sen jälkeen norjaksi, saksaksi, englanniksi (USA:ssa) ja venäjäksi käännettynä. Kirja sai myös ulkomailla hyvän vastaanoton.

Seuraava teos, Fru Rana (1908), kertoo sammakkorouvan elämänkokemuksista. Erikoista tässä ja Kahden muurahaisen seikkailuissa on se, että minäkertojana on eläin. Tibu Tibb och hans vänner (1913) kertoo Afrikan eläimistä. Kirja suomennettiin ilmestymisvuonnaan. Kirjailijatar itse piti teoksistaan eniten 1929 ilmestyneestä Vårvindarnas världistä. Teoksen kertomuksia yhdistää Sune Sunnanvind-niminen tuuli, joka seikkailee ja kohtaa eläimiä, erityisesti lintuja, matkallaan pohjoiseen. Hammarströmin luontoaiheiset kertomukset sisältävät sekä sadun fantasiaa että luonnontietoa. P. Nordmann mainitsee Kahden muurahaisen seikkailujen kirja-arvostelussaan, ettei mikään muu luonnontieteellinen teos esitä lapsille eläinten elämää niin houkuttelevassa ja helposti omaksuttavassa muodossa.

Ensimmäinen lapsista kertova kertomuskokoelma, Barn och vuxna 1, suomennettuna Lapsia ja aikuisia 1., ilmestyi 1918. Teoksen 2. osa ilmestyi 1920, ja samantyyppinen kertomuskokoelma, Den stora familjen, 1933. Kaikki nämä teokset sisältävät kertomuksia suurperheen lapsista, joista reipas, hieman poikamainen Kaja-tyttö muistuttaa henkilöä, jollainen kirjailijatar on saattanut lapsena olla. Lasten elämä on iloista ja huoletonta, he tekevät Vaasan rannikolla kalastus- ja veneretkiä, joilla kokevat pieniä seikkailuja. Teoksen fiktiivisillä lapsilla on lapsuus, jonka kirjailijatar itse olisi halunnut elää.

Teksti: Eija Kareno

LÄHTEET

Finlands svenska litteraturhistoria ; andra delen : 1900-talet / utg. av Clas Zilliacus. – 2000, 201
Nordmann, P., I bokhandeln. Finsk tidskrift. 1. halfåret 1914, 375-378
Suomen kirjailijat = Finlands författare 1809-1916. – 1993, 214
Uppslagsverket Finland ; 2 Fim-Kep. – 2004, 263
Åström, Margit, Sagoförfattaren Nanny Hammarström : svårmod och livsbejakelse. Finländska gestalter ; 11. - 1976, 125-156
75 år. Östra Nyland 22.3.1945