Marianne ja kohtalokkaat kasvot

Marianne-sarjan viides osa palkitsee tarpojakärsivällisyyden sikäli, että nyt kerrotaan, mikä oli se järisyttävä salaisuus, joka toisessa osassa pani uppoäveriään toscanalaisruhtinaan naamioitumaan ja vaatimaan periäkseen Napoleonin lasta niin kiihkeästi, että avioliitto raskaana olevan Mariannen kanssa oli tarpeen. Kas, uljaaseen toscanalaissukuun oli hairahtanut neekeriverta niin rumasti, että nykyinen ruhtinasparka oli ihonväriltään musta - eikähän semmoisesta ole suvun jatkajaksi, senhän ymmärtää. Silloin odotettu lapsi kuoli, joten nyt aviomies on suostuttelemassa Mariannea, joka raiskauksen seurauksena taas on raskaana - on näet pahantapainen raiskaaja ollut ruhtinaan rodultaan puhtaampaa sukuhaaraa ja lapsi siis entistäkin oikeutetumpi tulevaksi ruhtinaaksi. Ja mikäs, myöntyyhän kultasydäminen Marianne oman inhotuksensa uhallakin. Samaa törppöä on muukin meno itäeurooppalaisen eksotiikan maustamana - eikä sarjan loppumisesta toivon häivää, sillä kuolleetkin heräilevät aina tekijän tarpeitten mukaan.