Naaraskierre

Tekn.lis. Satu Hassin teoksen päähenkilö on lahjakas naisinsinööri miesten reviirillä, suuressa konepajassa. Sen lisäksi hän on kohtalaisen ymmärtäväisen, mutta tiukasti omaa uraputkeaan vaalivan tutkijan vaimo ja kahden pienen lapsen äiti. Itsekoetuiksi myöntämiltään jalansijoilta tekijä veistelee kirpeitä makupaloja siitä, miten keljumaisesti vähintään yhtä hyvän koulutuksen saanutta naista kohdellaan miesvaltaisilla työpaikoilla ja kuinka tylsään psyykkiseen ja fyysiseen kähmintään miehet syyllistyvät koti- ja ulkomaisilla työ- tai kongressimatkoilla. Ja siitä huolimatta naisen on työn jälkeen huolehdittava myös lapsiperheen kotona kieppuvasta hurlumheistä. Teos ajoittuu 1970-luvun lopulle, mutta eipä ole tainnut monikaan asia niistä ajoista muuttua. Toisaalta päähenkilön itsensä toteuttamisen tarve ei kenties sittenkään kytkeydy yksinomaan insinöörin ammatilliseen turhautumiseen vaan pikemminkin luovalle ihmiselle ominaiseen hedelmälliseen tyytymättömyyteen, joka pakottaa tämän ikuiselle etsijän tielle ja vastaamaan yhä uusiin haasteisiin, eletään miesten ehdoilla tahi ei.