Salaatinvihreä rakastajatar ja runoja muista kokoelmista
Aikalaisarvio
Arvosteleva Kirjaluettelo oli Kouluhallituksen vuosina 1922–88 (vuosina 1908–21 alan järjestöjen) julkaisema lehti, joka sisälsi kirjastojen kirjanvalinnan tueksi tarkoitettuja lyhyitä arvosteluja uusista suomenkielisistä kirjoista. Sitä jaettiin Kirjastolehden liitteenä.
Teoksen kuvailutiedot
Tekijä
Ilmestynyt numerossa
1/1971
Teosarvio
Påwals, Per-Hakon: Salaatinvihreä rakastajatar ja runoja muista kokoelmista.
Suomenruotsalaista lyriikkaa on käännetty omituisen vähän suomeksi, kun ottaa huomioon sen merkittävän ja useissa tapauksissa uraauurtavan aseman mannermaisia valtavirtauksia välittävänä tekijänä. Pieni aukko on nyt kuitenkin umpeutunut, kun Anhava on kääntänyt edustavan näytteen Påwalsia, ensimmäistä "60-lukulaista", suomeksi.
Pääosa kokoelman runoista - noin puolet - on hänen viimeisimmästä, "osallistuvimmasta" teoksestaan, joka samalla lienee laaja-alaisin, parhaiten muidenkin kokoelmien teemoja heijastava. Påwals osoittautuu loistavasti keinonsa ja asiansa hallitsevaksi monipuoliseksi taituriksi. Hän puhuu yksinkertaista, eleetöntä kieltä, saa lukijan ottamaan kantaa sekä päällään että sydämellään silloin kun haluaa, paljon on nimittäin runoa myös elämästä ympärillä, iloa ja surua, talvea ja kesää, kaikkea sitä mistä vapautunut runoilija voi kirjoittaa hyvää, vapauttavaa runoa. Hänen tapansa yhdistää suuria ja pieniä asioita, rohkeus antaa mielikuvitukselleen valta hypätä idyllistä toisenlaiseen todellisuuteen, tekee hänestä ainutlaatuisen.
Suomenruotsalaista lyriikkaa on käännetty omituisen vähän suomeksi, kun ottaa huomioon sen merkittävän ja useissa tapauksissa uraauurtavan aseman mannermaisia valtavirtauksia välittävänä tekijänä. Pieni aukko on nyt kuitenkin umpeutunut, kun Anhava on kääntänyt edustavan näytteen Påwalsia, ensimmäistä "60-lukulaista", suomeksi.
Pääosa kokoelman runoista - noin puolet - on hänen viimeisimmästä, "osallistuvimmasta" teoksestaan, joka samalla lienee laaja-alaisin, parhaiten muidenkin kokoelmien teemoja heijastava. Påwals osoittautuu loistavasti keinonsa ja asiansa hallitsevaksi monipuoliseksi taituriksi. Hän puhuu yksinkertaista, eleetöntä kieltä, saa lukijan ottamaan kantaa sekä päällään että sydämellään silloin kun haluaa, paljon on nimittäin runoa myös elämästä ympärillä, iloa ja surua, talvea ja kesää, kaikkea sitä mistä vapautunut runoilija voi kirjoittaa hyvää, vapauttavaa runoa. Hänen tapansa yhdistää suuria ja pieniä asioita, rohkeus antaa mielikuvitukselleen valta hypätä idyllistä toisenlaiseen todellisuuteen, tekee hänestä ainutlaatuisen.