Jalkapalloenkeli

V. 1979 Tanskassa ilmestynyt Jalkapalloenkeli on runoilijana, kriitikkona ja esseistinä tunnetun tekijän ensimmäinen romaani. Se on analyysiyritys siitä, mitä 1960-luvun nuorista on tullut vasemmistoliikehdintänsä, radikalisminsa ja maailmaa rakentamaan pyrkivän idealisminsa jälkeen. Nielsenin näkemys on aika pessimistinen: 1970-luvun loppupuolella innostus on joko sammunut, kääntynyt sovinnolliseksi seminaarien teoretisoinniksi tai päätynyt yksilölliseen tuhoutumiseen. Teoksessa päähenkilö yrittää eräänlaisin päiväkirjanomaisin jaksoin selvittää pienelle pojalleen, mutta etupäässä itselleen, mikä kaikessa meni pieleen. Hänen kohdallaan avioero, syyllisyydentunnot osallisuudesta murhenäytelmään, missä paras ystävä, entinen jalkapallotähti, tuhoaa sekä perheensä että itsensä, sekä vieraantuminen vasemmistoideologiasta ovat aiheuttaneet henkisen romahduksen, jonka jälkiä hän teoksessaan yrittää parsia umpeen. Jollakin tavoin teoksen sisäisten ja ulkoisten tapausten kulku on liian helposti ennustettavissa, ja muutamat jaksot jauhavat kyllästyttävästi samoja teemoja, joita viime vuosina on loputtomiin vatvottu niin lehdissä kuin seminaareissakin.