Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Aska, Eero

Kirjailijan muu nimi
Palon Erkki
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Maakunta-alue
Teokset
Tyyppi
tietokirjat
Tyyppi
tietokirjat
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
tietokirjat
Tyyppi
tietokirjat
Kirjailijan omat sanat
”Akseli Matti, aikansa patriarkka” ilmestyi 1994. Se on 277-sivuinen historiallinen elämäkerta, omakustanne, jonka taustana on Pellon seurakunta. Akseli Matti (1888-1978) oli kiistetty, kiitettty, tuomittu, mutta myös rakastettu asioihin kuin asioihin kriittisesti suhtautunut patriarkallinen patriootti. Hänestä sanottin : Pappilan parempi renki, Akseli Matti, Akselimatti, Matin Akseli, Ylimatin mies, Akselisetä. Puhuttelunimien paljous kertoi hänestä. Itselleni hän oli myös Akselisetä, vaikka en ole sukua. Akselisetä löysi jo hyvin nuorena oman tiensä. Kirjakulta oli se kaltio, josta hän tietojansa onki. En ole tavannut hänen vertaistaan talonpoikaa.

”Heikki Lauri, Väylänvarren taistelija” ilmestyi 1997 myös omakustanteena. Tämänkin 175-sivuisen historiallisen elämäkerran taustana on Pellon seurakunta. Heikki Lauri eli 1827-1920. Hän oli keisarivallan aikana merkittävimpiä talonpoikia Tornionlaaksossa: alueellaan ensimmäinen kirjoitustaitoinen nuori mies - myöhemmin Laurin talon isäntä - ensimmäisen pohjoiseen levinneen suomenkielisen sanomalehden (Suometar) pohjoisin kirjeenvaihtaja, kriittinen vaikuttaja tsaarivallan aikana. Hän osallistui mm. edustajana ensimmäiseen kirkolliskokoukseen 1876, kävi "Helmikuun manifestin" jälkeen 1899 lähetystön mukana Pietarissa keisarin puheilla, oli ensimmäisiä laestadiolaisia kristittyjä Suomen puolella, aatteeltaan perustuslaillinen, perusti Turtolan suojeluskunnan 1918. Tämä suojeluskunta oli siihen aikaan Suomen suojeluskunnista pohjoisin.

”Krapsahti rakhaueksi”, 110-sivuinen historiallinen romaani, ilmestyi 1999 omakustanteena. Sen taustana on Kyläyhdistys. Juonesta :Talossa oli piika ja trenki. Aittaromantiikka oli siihen aikaan sitä jotakin, niin heilläkin, kunnes se krapsahti rakhaueksi. Ja kuin saduissa : "Elivät onnellisina elämänsä loppuun asti".

Elämäkertaani: Sukujuureni ovat Sodankylän Askan kylässä. Vanhin varso Hans (Hannu) Aska syntyi n. 1600. Sukupuusta oksa pirskosi Tornionjoelle. Sain syntyä täällä tullivartijan poikana. Talvisodan syttyessä lähdin 17-vuotiaana ase kädessä isänmaan asialle. Kolme ja puoli vuotta kannoin hartioillani sotilaspukua ja olallani kivääriä. Sodan jälkeen johdin teollisuusyritystä, Pellopuu Oy, talotehdasta. Eläkepäiville päästyäni tuli kuin uusi latu hiihdettäväksi, kun tuli tilaisuus purkaa mitä tärkeätä oli mieleen jäänyt ja mitä tahtoo tallentaa tuleville polville. Pitihän asiatyylisen tekstin sijasta kertoa arvostelevalle lukijalle juuri minun kielellä. Omakustanne tuli tähän pulmaan avuksi. Saamani palaute on innostanut jatkamaan. Koen kirjoittamisen nautintona, vaikka joskus turhaudun kysymään, onko kirjoillani arvoa. Kuitenkin taas ryhdistäydyn. Suuri mielenkiintoni on ollut kuvata mennyttä aikaa ja tallentaa sitä.
Elämäkertatietoa
Eero Aska s. 1923 Turtola. Eläkkeellä oleva maanviljelijä, toimitusjohtaja, kirjailija. Asuinpaikka Turtola. Luottamustehtävät ja jäsenyydet: Turtola-Pellon seurakunnan hallinto, Pellon kunnanvaltuusto, Turtolan kyläyhdistyksen puheenjohtajuus. Askalle on myönnetty Pellon kunnan kulttuuripalkinto. Askan ensimmäinen teos ”Akseli Matti, aikansa patriarkka” ilmestyi vuonna 1994. Eero Aska on myös kirjoittanut nimimerkillä Palon Erkki.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Muuta tuotantoa: Turtolan Marttayhdistys, historiikki 1990; Napapiirin Luontaishoitaja, historiikki 1991. Eero Aska on myös osallistunut Vapautemme uhrit-kirjan tekoon.