Hitto, rouva unohtui

Ranskalainen feministikirjailija on katsonut historian hyljeksineen tai yksipuolistaneen eri aikakausien kuuluisimpien miesten vaimojen osuutta miestensä elämässä. Osin todellisuuspohjaisessa, osin vahvasti kuvitteellisessa teoksessaan hän siis oikoo ja panee kohdalleen näiden vaimojen rooleja tehdäkseen heille oikeutta ja antaakseen heille myöhäisen hyvityksen. Osin kirpeästi suomien ja osin ilkamoiden hän tulkitsee syitä ja seurauksia siihen, miksi säveltäjä Gustav Mahlerin vaimoa on syytetty kateudesta ja mustasukkaisuudesta, Sokrateen Xanthippesta synnytetty suorastaan äkäisen akan käsite ja mitä piili Martha Freudin tyyneyden alla. Kananaivoiseksi luonnehditun Adèle Hugon kirjeissä miehelleen ja tämän rakastajattarelle puhuu kirkas äly, ja Karl Marxin vaimon Jennyn kokemukset avioliitossaan ovat kärsimys-näytelmä vailla vertaa. Idea sinänsä on kerrassaan herkullinen, uskokoon lukija kerronnan todenperäisyyteen tosissaan tahi sitten ei. Minussa ainakin heräsi halu perehtyä monipuolisemmin siihen, mitä näistä ja muista kuuluisuuksien vaimoista on aikojen kuluessa sanottu, ja kiinnostuksen herättämiseen tekijä lienee pyrkinytkin.