Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.
Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Liisan seikkailut ihmemaassa

Kokoteksti
Linkki vie kokotekstiin Kirjasammon ulkopuolelle.
Videot
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
Book cover
Book cover
Book cover
Book cover
Book cover
Book cover
Book cover
Book cover
Book cover
Eri kansikuvat esitetään isoina, kun osoitat tai klikkaat pikkukuvaa.
kuvaus
”SE ILTAPÄIVÄ KULTAISENA/ joen yllä hohti, veneemme lipui verkalleen/ ja soutelumme johti/ pikkuisten kätten ohjaamana/ milloin mitäkin kohti.”

Näin syntyi Liisa: kesäisellä souturetkellä 1862, kun matemaatikko, loogikko ja pappi Charles Lutwidge Dodgson ryhtyi kehittämään kerrottavaa kolmelle satua kärttäneelle tyttölapselle. Aloittaessaan tarinaansa joentörmälle torkahtaneesta Alicesta hänellä ei ollut aavistustakaan siitä, mihin kaikki tulisi päättymään.

LIISAN SEIKKAILUT IHMEMAASSA julkaistiin kolme vuotta myöhemmin nimimerkillä Lewis Carroll. Unenomaisessa kertomuksessa nimihenkilö, pikkuvanha Liisa, tipahtaa kaninkoloon ja sitä kautta outoon maailmaan, jossa totutut säännöt kääntyvät kertaheitolla päälaelleen.

Ihmemaassa vallitsee vinksahtanut logiikka, jossa vauvat muuttuvat possuiksi, aika pysähtyy näyttämään ikuista teehetkeä ja lorut kadottavat mielensä. Liisa itse kasvaa ja kutistuu miten sattuu, eikä hän lopulta voi olla varma edes omasta identiteetistään: onko hän pieni tyttö vai iso, Liisa, Ada vai kenties hölmö Mabelle.

DODGSONIN ON SANOTTU mullistaneen siihen asti vallinneen moralistisen satuperinteen. Liisan absurdeissa seikkailuissa ei ole opetusta – on vain hulvatonta leikkiä käytöstavoilla, kielen konventioilla ja logiikan päättelyketjuilla.

Liisan seikkailuja ihmemaassa on pidetty parodiana aikuisten maailmasta, satiirina viktoriaanisen ajan kasvatusnäkemyksistä ja puheenvuorona lasten viattomuuden puolesta. Kaiken ranttaliksi panevat ihmemaan oliot myös osoittavat, kuinka suhteellinen aikuisten maailmaa hallitseva normisto, myös kielijärjestelmä, loppujen lopuksi on.

MONIKERROKSINEN SATU on houkutellut tutkijoita ja asianharrastajia mitä mielikuvituksellisimpiin tulkintoihin. Dodgsonilta on diagnosoitu Oidipus-konflikti ja Liisan hahmon on tulkittu symboloivan fallosta.

Liisan tarina on suomennettu neljään otteeseen, ensimmäisen kerran vuonna 1906. Käännösten mukana ovat muuttuneet myös henkilöhahmojen nimet: Mörököllistä on tullut irvikissa ja Hassusta Jäniksestä maalisjänis. Liisakin on välillä päässyt seikkailemaan alkuperäisellä nimellään Alice.

(Laura Puro / Yle.fi)
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Ilmestymisaika
Sivumäärä
133
Kustantaja
Kääntäjä
Kuvittaja
Sarjamerkintä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
131
Kääntäjä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
117
Kääntäjä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
206
Kääntäjä
Ilmestymisaika
Kustantaja
Kääntäjä
Kuvittaja
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Ilmestymisaika
Sivumäärä
111
Kustantaja
Kääntäjä
Kuvittaja
Ilmestymisaika
Sivumäärä
206
Kustantaja
Kääntäjä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
138
Kustantaja
Kuvittaja
Ilmestymisaika
Sivumäärä
191
Kustantaja
Kääntäjä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
142
Kustantaja
Kääntäjä
Sarjamerkintä
Videot
Elävän arkiston upotuskoodi