Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Liisan seikkailut ihmemaassa

Kokoteksti
Linkki vie kokotekstiin Kirjasammon ulkopuolelle.
Videot

Tyyppi

romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
Kansikuva
Kansikuva
Kansikuva
Kansikuva
Kansikuva
Kansikuva
Kansikuva
Kansikuva
Kansikuva
Eri kansikuvat esitetään isoina, kun osoitat tai klikkaat pikkukuvaa.

kuvaus

”SE ILTAPÄIVÄ KULTAISENA/ joen yllä hohti, veneemme lipui verkalleen/ ja soutelumme johti/ pikkuisten kätten ohjaamana/ milloin mitäkin kohti.”

Näin syntyi Liisa: kesäisellä souturetkellä 1862, kun matemaatikko, loogikko ja pappi Charles Lutwidge Dodgson ryhtyi kehittämään kerrottavaa kolmelle satua kärttäneelle tyttölapselle. Aloittaessaan tarinaansa joentörmälle torkahtaneesta Alicesta hänellä ei ollut aavistustakaan siitä, mihin kaikki tulisi päättymään.

LIISAN SEIKKAILUT IHMEMAASSA julkaistiin kolme vuotta myöhemmin nimimerkillä Lewis Carroll. Unenomaisessa kertomuksessa nimihenkilö, pikkuvanha Liisa, tipahtaa kaninkoloon ja sitä kautta outoon maailmaan, jossa totutut säännöt kääntyvät kertaheitolla päälaelleen.

Ihmemaassa vallitsee vinksahtanut logiikka, jossa vauvat muuttuvat possuiksi, aika pysähtyy näyttämään ikuista teehetkeä ja lorut kadottavat mielensä. Liisa itse kasvaa ja kutistuu miten sattuu, eikä hän lopulta voi olla varma edes omasta identiteetistään: onko hän pieni tyttö vai iso, Liisa, Ada vai kenties hölmö Mabelle.

DODGSONIN ON SANOTTU mullistaneen siihen asti vallinneen moralistisen satuperinteen. Liisan absurdeissa seikkailuissa ei ole opetusta – on vain hulvatonta leikkiä käytöstavoilla, kielen konventioilla ja logiikan päättelyketjuilla.

Liisan seikkailuja ihmemaassa on pidetty parodiana aikuisten maailmasta, satiirina viktoriaanisen ajan kasvatusnäkemyksistä ja puheenvuorona lasten viattomuuden puolesta. Kaiken ranttaliksi panevat ihmemaan oliot myös osoittavat, kuinka suhteellinen aikuisten maailmaa hallitseva normisto, myös kielijärjestelmä, loppujen lopuksi on.

MONIKERROKSINEN SATU on houkutellut tutkijoita ja asianharrastajia mitä mielikuvituksellisimpiin tulkintoihin. Dodgsonilta on diagnosoitu Oidipus-konflikti ja Liisan hahmon on tulkittu symboloivan fallosta.

Liisan tarina on suomennettu neljään otteeseen, ensimmäisen kerran vuonna 1906. Käännösten mukana ovat muuttuneet myös henkilöhahmojen nimet: Mörököllistä on tullut irvikissa ja Hassusta Jäniksestä maalisjänis. Liisakin on välillä päässyt seikkailemaan alkuperäisellä nimellään Alice.

(Laura Puro / Yle.fi)
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.

julkaisut

Ilmestymisaika

Kieli

Kääntäjä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

131

Kääntäjä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

133

Kustantaja

Kääntäjä

Kuvittaja

Sarjamerkintä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

117

Kieli

Kääntäjä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

206

Kääntäjä

Ilmestymisaika

Kustantaja

Kääntäjä

Kuvittaja

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Ilmestymisaika

Sivumäärä

111

Kieli

Kääntäjä

Kuvittaja

Ilmestymisaika

Sivumäärä

206

Kustantaja

Kieli

Kääntäjä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

138

Kustantaja

Kuvittaja

Ilmestymisaika

Sivumäärä

191

Kustantaja

Kieli

Kääntäjä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

156

Kustantaja

Kieli

Kääntäjä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

142

Kustantaja

Kieli

Kääntäjä

Sarjamerkintä

Videot

Elävän arkiston upotuskoodi