Klaani

Tamperelaisen esikoiskertojan muhkea romaani, joka veijaritarinan tapaan kertoo kaupungin laitamilla elelevästä rikollisklaanista; keskeishenkilöinä ovat Sammakkojen suvun veljessarja ja uutta polvea edustava, kasvuikäinen Aleksanteri Suuri Sammakko, joka kertoo kokemaansa ja näkemäänsä. Klaanilla on omat velvoittavat moraalisäädöksensä, jotka poikkeavat ympäristön moraalista: vankilareissu ei ole perhepiirissä häpeä ja, onnistunut karkaaminen antaa aihetta ylpeilyyn. Sammakot, nimiltäänkin jykevän vanha testamentilliset, ovat tiukassa rintamassa poliiseja vastaan, joilla on vain vähättelevät liikanimet. Hirtehisiä sattumuksia ja huikeita yksityiskohtia on kyllin - groteskein niistä uskovaiseksi kääntyneen suvun kantaisän hautaus, jossa vanginpukuiset pojat kantavat arkkua poliisien saattamana. Vuolaasti ja fantastisesti kerrottu pikareskitarina, joka pysyy jokseenkin hyvin koossa. Herkullisen aiheensa ryyditetyintä ydintä ei Kaukonen mielestäni kuitenkaan ole tavoittanut, vaan romaani tekee paikoin pinnallisen ja hieman vesipöhöisenkin vaikutelman. Mehevissä vuorosanoissa on joskus arveluttavan paperisia ja ’kultivoituja’ käänteitä, joita tyylittelykään ei perustele.