Minä olen Lammenpei
Aikalaisarvio
Arvosteleva Kirjaluettelo oli Kouluhallituksen vuosina 1922–88 (vuosina 1908–21 alan järjestöjen) julkaisema lehti, joka sisälsi kirjastojen kirjanvalinnan tueksi tarkoitettuja lyhyitä arvosteluja uusista suomenkielisistä kirjoista. Sitä jaettiin Kirjastolehden liitteenä.
Teoksen kuvailutiedot
Tekijä
Ilmestynyt numerossa
4/1959
Teosarvio
Lammenpei on "tiivistynyt" Vetehisen huokausten aiheuttamista kuplista, hän on "satu, jota ei ole ajateltu loppuun" ja hän lähtee vedenalaisesta elämästään ihmisten ilmoille löytääkseen loppunsa. Taikahuiluaan soittamalla hän seikkailuvaelluksellaan saa aikaan niin ihmeellisiä asioita, että joutuu jopa oikeuden eteen. Satuministeri ajattelee hänelle vihdoin lopun rauhaisassa puiston lammikossa, mutta sieltä hän karkaa takaisin omaan metsälampeensa. Tämä kirja yhdyessä Laulavat omenat nimisen satukirjan kanssa on tuottanut tekijälle korkeimman saatavissa olevan tunnustuksen, Topelius-palkinnon, eikä luonnollisestikaan ylläoleva selostus tee oikeutta kirjan ansioille. Mutta mielestäni ei tekijä tällä kertaa ole onnistunut yhtä hyvin kuin monasti ennen. Juoni on pingoittuneen konstikas, ja minkä ihmeen takia sekoittaa pikkulapsille tarkoitettuun tämäntapaiseen satuun käsitteitäm joista heillä ei voi olla aavistustakaan, kuten ministerit, presidentin hallitukset, oikeudenkäynnit? (Ennakkotapauksista huolimatta, tuleehan mieleen Tirlittan okarinoineen ja oikeudenkäynteineen!)