Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Seppänen, Unto

Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Kirjailija Unto Seppänen, 1950-luvun alku. Kuvaaja: Pekka Kyytinen. Museoviraston kuvakokoelmat.
Kirjailijan muu nimi
Riimu
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Kuolinaika
Kuolinpaikkakunta
Luottamustehtävät ja jäsenyydet
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Teokset
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Nimi
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
näytelmät
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
kokoomateokset
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
pakinakokoelmat
Tyyppi
novellit
Nimi
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellikokoelmat
Nimi
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
kokoomateokset
Tyyppi
kokoomateokset
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellit
Elämäkertatietoa
Unto Seppänen tunnetaan erityisesti kotiseutunsa Karjalan kannaksen kuvaajana. Parhaimmillaan hänen on sanottu olleen yksilöllisten ja perinnekantaisten tapojen, rituaalien ja seremonioiden kuvaajana. Lisäksi Seppänen oli Kouvolan Sanomien pitkäaikainen päätoimittaja ja pakinoitsija Riimu (1933 - 1950).

(Kansallisbiografia)

- - -


Unto Kalervo Seppänen
Pakinoitsijanimimerkki Riimu Kouvolan Sanomissa
Syntynyt 15.5.1904 Helsingissä
Kuollut 22.3.1955 Helsingissä
Ylioppilas Terijoen yhteislyseosta 1925
Opintoja Helsingin yliopistossa 1925-29
Kirjailija ja lehtimies
Helsingin Sanomien toimittaja 1930-33
Kouvolan Sanomien päätoimittaja 1933-50


Tulenkantajien sukupolven harvoja prosaisteja oli Unto Seppänen, joka tunnetaan ennen muuta Karjalankannaksen huolettomien talonpoikien ja ajuriukkojen elämänpiirin kuvaajana. Hän vietti lapsuutensa ja kouluaikansa Kanneljärvellä, jonne palasi kesäisin myöhemminkin. Paavolaisen ja Pimiän ohella Seppänen kuului Tulenkantajien itäiseen siipeen. Seppäsen on todettu aluksi kuvanneen karjalaista maailmaansa haaveksivan romanttisesti, sitten yhä enemmän huumorille sijaa antaen, vihdoin kansanperinnettä muuntaen ja tallentaenkin.

Hänen esikoisnovellikokoelmassaan Taakankantajat sekä Kannaksen huvilakauden kuvauksissa Juhla meren rannalla ja He janosivat elämää näkyy 1920-luvun romanttista urbanismia ja piirteitä sentimentaalisesta erotiikasta. Kaskuilevien kannakselaisukkojen värikkään maailman Seppänen oli löytänyt jo esikoisromaanissa Iloisten ukkojen kylä. Fabuloiden ja satiiria viljellen hän tekee matkan tähän pienoismaailmaan romaanissa Pyörivä seurakunta, kuljettajina kaksi miestä, varis ja hevosluuska. Kannakselle Seppänen palasi myös synkässä rikoksen ja rangaistuksen kuvauksessa Synnin miilu sekä sadunomaisissa ja aurinkoisissa tarinoissa Myllytuvan tarinoita ja Myllykylän juhlaa. Parhaimmillaan hänen on sanottu olleen yksilöllisten ja perinnekantaisten tapojen, rituaalien ja seremonioiden kuvaajana. Myöhemmistä teoksista viehättävimpiä on kannakselaisfantasia Punajuupeli rakkaus.

1930-luvulla Seppänen kirjoitti omaelämäkerrallisen teossarjan, jonka myöhemmin yhdisti suku- ja kehitysromaaniksi Markku ja hänen sukunsa. Teos kertoo myös onnettomista lahjoitusmaaoloista 1870-luvulla. Unto Seppäsen kirjalliseksi testamentiksi muodostui Evakko, kuvaus siirtolaisten kohtalosta. Kai Laitinen toteaa Evakko-romaania heikentävän sen kohdittaisen sentimentaalisuuden, mutta sen vahvana puolena on tunnelman aitous; se on haikea kunnianteko Seppäsen rakastamalle heimolle ja hyvästijättö hänen keskeiselle aihepiirilleen.

Unto Seppänen tunnetaan ennen kaikkea humoristina, joka oli parhaimmillaan kuvatessaan esimerkiksi yksilöllisiä tai perinteisiä tapoja, rituaaleja ja seremonioita. Seppäsen teoksissa on toisaalta Tulenkantajien urbaania sykettä ja toisaalta sentimentaalista erotiikkaa. Hän toimi Kouvolan Sanomien päätoimittajana vuosina 1933 - 1950. Kouvolan Maakuntakirjastossa on Unto Seppäsen muistohuone, joka on Seppäsen lähiomaisten lahjoitus.

(Carelica: Eteläkarjalaisia kirjailijoita)
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
ROMAANEJA
Iloisten ukkojen kylä : kuvaus Kannaksen elämästä. Otava, 1927.
Taakankantajat: novelleja. Otava, 1927.
Juhla meren rannalla : romaani. Otava, 1928.
He janosivat elämää: romaani. Otava, 1929.
Jumala kulkee ja kahdeksan muuta kertomusta. Otava, 1929.
Pyörivä seurakunta eli Multaa taivaan alla: romaani. Otava, 1930.
Myrsky ja aurinko : romaani. Otava, 1931.
Ilohuoneet : romaani. Otava, 1932.
Voittoon : romaani. Otava, 1934.
Särkynyt nimikilpi : romaani. Otava, 1935.
Markku ja hänen sukunsa. Otava, 1939.
Synnin miilu : romaani. Otava, 1941.
Myllytuvan tarinoita. Otava, 1945.
Huoleton on hevoseton poika : romaani. Otava, 1947.
Myllykylän juhlaa : Myllytuvan jatkotarinoita ja lähitapahtumia. Otava, 1946.
Kyynäräisen Sohvi ja kylänrieha : romaani. Otava, 1948.
Vieraan kylän tyttö : romaani. Otava, 1949.
Satukaupunki : romaani. Otava, 1952.
Punajuupeli rakkaus : romaani. Otava, 1953.
Evakko : romaani. Otava, 1954.
Myllytarinoita : valikoima teoksista Myllytuvan tarinoita ja Myllykylän juhlaa. Otava, 1955.
Valitut teokset. Otava, 1955. Sisältö: Pyörivä seurakunta , Markku ja hänen sukunsa.
Riimustelua. Toim. Kalle Helander. Kouvolan sanomalehti, 1969.
Valitut teokset. Otava, 1970. Sisältö: Iloisten ukkojen kylä, Pyörivä seurakunta, Synnin miilu.

Kertomus Maamoukka. Teoksessa Lipeäkala : hauska kirja. Kirja, 1930.
Kertomus Neljä ukkoa tienristillä. Julkaisussa Metsäliiton Viesti 2/1949.

NÄYTELMIÄ
Kolme päivää: kolmenäytöksinen draama. Otava, 1931.
Keppihevonen (draama), 1931-32.
Myllytuvan käräjät (draama), 1947-48.
Rakkauden veri punainen (draama), 1975-76.
Tukkajuhlat (kirj. yhdessä Martti Kainulaisen kanssa).

PAKINOITA
Kouvolan Sanomissa.