Canth, Minna

Kuvatiedoston lataaminen

Kirjailijan muu nimi

Airut
Canth, Ulrika Wilhelmina
M.C.
Syrjäinen nainen
Teppo
Wilja

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Kuolinaika

Kuolinpaikkakunta

Koulukunnat ja ajanjaksot

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Teokset

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

novellit

Tyyppi

näytelmät

Tyyppi

näytelmät, kokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

sarjakuvat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

sarjakuvat

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

novellit

Nimi

Tyyppi

sarjakuvat

Tyyppi

näytelmät

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

näytelmät

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

näytelmät

Tyyppi

näytelmät

Tyyppi

näytelmät, kokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

sarjakuvat

Tyyppi

sarjakuvat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

kokoomateokset

Tyyppi

näytelmät

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

näytelmät

Tyyppi

novellit

Tyyppi

näytelmät

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

näytelmät

Nimi

Tyyppi

näytelmät

Tyyppi

näytelmät

Tyyppi

kokoomateokset

Tyyppi

kokoomateokset

Tyyppi

kokoomateokset

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Muut teokset

Tyyppi

fyysinen teos

Muut teokset (kääntäjänä)

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Nimi

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Elämäkertatietoa

Minna Canth, oik. Ulrika Wilhelmina Canth, os. Johnsson s. 19.3.1844 Tampereella k. 12.5.1897 Kuopiossa

Minna Canthin katsotaan olevan ns. 1880-luvun realismin tärkeimpiä kirjailijoita. Hän käsitteli tuotannossaan monia aikansa yhteiskunnallisia epäkohtia, kuten työväestön köyhyyttä ja naisten alisteista asemaa. Näytelmä Työmiehen vaimo (1885) aloitti yhteiskunnallisesti kriittisen kauden kirjailijan tuotannossa. Näytelmä Kovan onnen lapsia (1888) herätti kiivasta närkästystä, ja se poistettiin yhden esityskerran jälkeen Suomalaisen teatterin ohjelmistosta. Canthin tuotannosta puhuttaessa on sittemmin korostettu yhteiskunnallisten ja psykologisten tendenssien samanaikaisuutta. Canth kirjoitti runsaasti lehtiartikkeleita, joissa hän käsitteli usein poleemiseen sävyyn naisen asemaa. Lisäksi hän osallistui näkyvästi kirjalliseen keskusteluun ja piti Kanttilassa ”Minnan salonkia” ajan nousevalle älymystölle.

(Klassikkokirjasto)



- - -


Minna Canth ja Jyväskylä

Kun Minna Canthin (1844–1897) luvut Jyväskylän opettajaseminaarissa olivat vielä kesken, hän avioitui lehtori J. F. Canthin kanssa. Jäätyään leskeksi Minna Canth muutti Kuopioon vuonna 1880.

Minna Canth aloitti kirjailijana Jyväskylässä. Hänen alkutuotantonsa on leppoisaa, ja hänestä tuli vasta myöhemmin proosan ja draaman uudistaja ja realismin suuri nimi.

Lehtinainen ja ihmisten auttaja

Jo Jyväskylässä Minna Canth oli kohuttu lehtinainen. Hän kirjoitti uutisia, pakinoita ja rohkeita artikkeleita naisasiasta ja raittiudesta Keski-Suomeen, jota hänen miehensä toimitti. Pariskunta sai lähteä lehdestä Minna Canthin raittiuskirjoitusten vuoksi, olihan sen kustantaja viinatehtailija ja -kauppias.

Myöhemmin Minna Canth oli avustajana Päijänne-lehdessä, johon hän kirjoitti mm. uusista keksinnöistä, kuten puhelimesta ja gramofonista. Ohjelmakirjoituksessa ”Tyttöjen kasvatuksesta” hän vaati uudistuksia tyttökouluihin.

Minna Canth ei tyytynyt hyväosaisen rouvasväen tavoin surkuttelemaan Jyväskylän kurjaliston oloja, vaan vei Mäki-Matin kaupunginosan köyhille ruokaa ja luonnonlääkkeitä. Säätyläiset närkästyivät, kun hän ei heidän mielestään hyväksynyt yhteiskunnan kristillistä arvojärjestystä, sitä että jokaisella on oma paikka. Minna Canth ei puolestaan hyväksynyt ulkokohtaista kristinoppia vaan arvosti lähimmäisenrakkautta.

Näytelmäkirjailijaksi

Suomalaisen teatterin vierailut innostivat ystävyksiä Minna Canthia ja Robert Kiljanderia draamojen kirjoittajiksi. Näin syntyi Canthin esikoinen Murtovarkaus.

Canthin yhteiskuntakriittisyys oli vielä oraalla, ja hänestä tuli realisti vasta Kuopion vuosinaan. Työmiehen vaimoon, joka herätti laajaa keskustelua naisten asemasta ja helpotti siten heidän asemansa kohentamista, Canth sai herätteitä jo Jyväskylässä.

Jyväskylän kuvaaja

Minna Canth kuvaa Jyväskylää parissa novellissaan. Jyväskylä on niissä karu: säätyero on siellä jyrkkä, köyhät nälkäisiä ja varakkaat itsekkäitä ja ahdasmielisiä. ”Kauppa-Lopon” nimihenkilö kaipaakin Kuopioon, jossa kaikki on paremmin. Jyväskylä on pahainen ”susien pesä”: työläisillä on kehnot olot, eikä parempi väki piittaa heistä. Kaupungin metafora on vankilana toimiva puuhökkeli.

Novelli ”Lehtori Hellmanin vaimo” on kriittinen porvaristokuvaus opettajaseminaarista ja sen romanttisesta aatemaailmasta. Canth arvostelee myös patriarkaalista yhteiskuntaa, jossa tytöistä kasvaa elämälle vieraita, miesten tahdolle kuuliaisia nukkenaisia. He elävät ja heidät määritetään vain isän ja aviomiehen kautta. Koska nukkenaiset ovat omaksuneet miehiltä käsityksen naisasian ajajien sairaalloisuudesta, he eivät näiden tavoin vaadi muutosta.

Minna Canth Jyväskylän kaupunkikuvassa

Jyväskylässä on Minna Canthin katu lähellä perheen taannoista asuinpaikkaa. Jyväskylän kirkkopuistossa on Pentti Koskisen veistämä patsas, jonka hankkimisesta teki aloitteen Suomalaisen Naisliiton Jyväskylän osasto. Minna Canthin päivä eli tasa-arvon päivä 19. maaliskuuta on koko maassa yleinen liputuspäivä.

Katriina Kajannes

CANTH, MINNA nimimerkit lehdissä: Airut; M.C.; Syrjäinen nainen; Teppo; Wilja Ulrika Wilhelmina Canth kauppias, kirjailija 19.3.1844 Tampere - 12.5.1897 Kuopio. Vanhemmat kauppias Gustaf Wilhelm Johnsson ja Ulrika Andersintytär Archelin. Puoliso seminaarinlehtori Johan Ferdinand Canth 1865-1879. Opintoja Jyväskylän seminaarissa 1863-65. Kuopio 1853-1863, 1880-.

Tekstinäyte

– Eipä kaikkien käy. Toiset kohtelevat kylmästi ja vieraasti. Usein juuri semmoiset, joilta olisi toivonut myötätuntoisuutta ja ystävyyttä.
Hän lausui tämän matalalla äänellä, enemmän niinkuin itsekseen. Lopon sydän oli sulaa.
– Semmoisia ne ovat ihmiset. Täällä varsinkin. En teidän sijassa jäisikään mokomaan kylään. Eihän tämä ole kuin susien pesä. Minkätähden ette muuta Kuopioon? Siellä takaan, että ottaisivat teitä vastaan avosylin, ja onhan siellä kaikin puolin ihan toista kuin täällä. Muistatte kait sen itsekin vielä entisiltä ajoilta.
– On minulla täällä ystäviäkin sentään. Oikein hyviä ystäviä.
– Mutta parempia ystäviä teillä toki on siellä. Vai niinkö pelkäätte, että ovat unohtaneet? Eivät ole, saatte uskoa. Ja siellä aina jotain neuvoa keksitte, suurempi kaupunki kun on ja enemmän liikettä. Pitäisitte koululaisia, niinkuin muutkin leskirouvat.
[Kauppa-Lopo, Valitut teokset, Otava 1957, s. 237]
Videot

Elävän arkiston upotuskoodi