Bergroth, Kersti
Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Kersti Bergroth, 1960. Kuvasiskot. Museoviraston kuvakokoelmat.
Elämäkertatietoa
Kersti Solvejg Bergroth
Syntynyt 24.1.1886 Viipurissa
Kuollut 24.1.1975 Helsingissä
Ylioppilas 1904, FK 1910
Kirjailija, pakinoitsija, myös suomennoksia
Asui 1950-luvulta lähtien Roomassa
Valtion kirjallisuuspalkinto 1922, 1930
SKS:n palkinto 1933
Syntynyt 24.1.1886 Viipurissa
Kuollut 24.1.1975 Helsingissä
Ylioppilas 1904, FK 1910
Kirjailija, pakinoitsija, myös suomennoksia
Asui 1950-luvulta lähtien Roomassa
Valtion kirjallisuuspalkinto 1922, 1930
SKS:n palkinto 1933
Rosendahlin näytelmäpalkinto 1933
Kersti Bergrothin laajaan tuotantoon mahtuu useita erilaisia kirjailijanrooleja, joita ilmentävät erilaiset kirjailijanimet. Aluksi hän kirjoitti ruotsinkielisiä romaaneja, kunnes 1920 siirtyi suomen kieleen. Ruotsinkielisenä kirjailijana hänet mainitaan dagdrivare-polven nuorena debytanttina (Augusti, 1911). Kersti Bergroth kirjoitti itse: "Kirjailijaelämäni alkuaikoina kuuluin niin sanottuun dagdrivare-kirjailijaryhmään. Olimme Oscar Wilden ja Hjalmar Söderbergin jälkikasvua. Olimme kyynillisiä ja ironisia, ja ihanteenamme oli olla vailla ihanteita." (Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan, 1954)
Suomenkielisen kirjallisuuden alueella Kersti Bergrothin suosituimpia teoksia ovat hänen karjalanmurteiset näytelmänsä Anu ja Mikko (1932) ja Kuparsaare Antti (1956). "Anun ja Mikon aika oli minulle tärkeä muun muassa siksi, että silloin koetin selvittää itselleni, mikä on menneisyyden ja nykyisyyden suhde toisiinsa. Koetin tutkia, mitä mahdollisuuksia kansankielellä on mehevöittää modernia kieltä. Käsitykseni on, että kansankieli on tärkeä esikuvana ja ihanteena. Modernilla kielellä on omat edellytyksensä ja vaatimuksensa, mutta se voi oppia kansankieleltä runollista asiallisuutta", Kersti Bergroth kirjoittaa kirjassa Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan.
Nuorisokirjallisuudessa Kersti Bergroth tunnetaan Mary Marckin nimellä. Tyttöromaaneissaan hän ei painottanut aikaisempaa moralismia, vaan enteili modernimpaa nuorisokirjallisuutta, mistä on esimerkkinä vuodesta 1917 ilmestynyt Eeva-sarja.
Kulttuuripakinoitsijana ja esseistinä Bergroth tunnetaan Roomaa käsittelevistä esseistään, esimerkiksi Maailman Rooma (1957). Pakinoitsijana hän käytti mm. nimimerkkejä Asser (Miten elät I-II, 1926-27) ja Tet (Kuinka saan elämäni hauskaksi, 1938). Muistelmissaan Kersti Bergroth tilitti suhdettaan antroposofiaan, kirjailija-aikalaisiinsa ja maailmankirjallisuuden suuriin nimiin.
Kersti Bergrothin Teokset 1 -kirjan esipuheen kirjoittanut Irma Rantavaara kuvailee kirjailijan suhdetta Karjalaan ja Viipuriin: "Karjala, Viipuri, on Kersti Bergrothin pääasiallinen lapsuus- ja nuoruusvuosien vaikutuskenttä. Raikas kansainvälisyyden tuulahdus toi siellä virkistävän lisänsä hilpeään karjalaisuuteen. Kaupungin mielikuvitusta kiihottavat katujen nimet ja niiden jännittävä kujamaisuus, sen historiallinen ilmapiiri, ovat omiaan kehittämään sitä menneisyyden tajua, joka Kersti Bergrothissa on niin silmiinpistävä piirre. Hän tuntee aina sekä tulevansa jostakin että menevänsä jonnekin, hänelle sekä menneisyys että tulevaisuus ovat yhtä todellisia, elleivät todellisempiakin kuin nykyisyys." Irma Rantavaara jatkaa: "Ehkä meillä ei ilman Antreaa olisi Kersti Bergrothia --. Antrea ja Viipuri täydentävät toinen toistaan Kersti Bergrothin taiteessa. Antrea lisäsi verevyyttä, luonnonläheisyyttä, mehukkuutta. Viipuri antoi hänelle historian ja esteettisen kauneuden tajun kiihokkeita."
Kersti Bergrothin laajaan tuotantoon mahtuu useita erilaisia kirjailijanrooleja, joita ilmentävät erilaiset kirjailijanimet. Aluksi hän kirjoitti ruotsinkielisiä romaaneja, kunnes 1920 siirtyi suomen kieleen. Ruotsinkielisenä kirjailijana hänet mainitaan dagdrivare-polven nuorena debytanttina (Augusti, 1911). Kersti Bergroth kirjoitti itse: "Kirjailijaelämäni alkuaikoina kuuluin niin sanottuun dagdrivare-kirjailijaryhmään. Olimme Oscar Wilden ja Hjalmar Söderbergin jälkikasvua. Olimme kyynillisiä ja ironisia, ja ihanteenamme oli olla vailla ihanteita." (Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan, 1954)
Suomenkielisen kirjallisuuden alueella Kersti Bergrothin suosituimpia teoksia ovat hänen karjalanmurteiset näytelmänsä Anu ja Mikko (1932) ja Kuparsaare Antti (1956). "Anun ja Mikon aika oli minulle tärkeä muun muassa siksi, että silloin koetin selvittää itselleni, mikä on menneisyyden ja nykyisyyden suhde toisiinsa. Koetin tutkia, mitä mahdollisuuksia kansankielellä on mehevöittää modernia kieltä. Käsitykseni on, että kansankieli on tärkeä esikuvana ja ihanteena. Modernilla kielellä on omat edellytyksensä ja vaatimuksensa, mutta se voi oppia kansankieleltä runollista asiallisuutta", Kersti Bergroth kirjoittaa kirjassa Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan.
Nuorisokirjallisuudessa Kersti Bergroth tunnetaan Mary Marckin nimellä. Tyttöromaaneissaan hän ei painottanut aikaisempaa moralismia, vaan enteili modernimpaa nuorisokirjallisuutta, mistä on esimerkkinä vuodesta 1917 ilmestynyt Eeva-sarja.
Kulttuuripakinoitsijana ja esseistinä Bergroth tunnetaan Roomaa käsittelevistä esseistään, esimerkiksi Maailman Rooma (1957). Pakinoitsijana hän käytti mm. nimimerkkejä Asser (Miten elät I-II, 1926-27) ja Tet (Kuinka saan elämäni hauskaksi, 1938). Muistelmissaan Kersti Bergroth tilitti suhdettaan antroposofiaan, kirjailija-aikalaisiinsa ja maailmankirjallisuuden suuriin nimiin.
Kersti Bergrothin Teokset 1 -kirjan esipuheen kirjoittanut Irma Rantavaara kuvailee kirjailijan suhdetta Karjalaan ja Viipuriin: "Karjala, Viipuri, on Kersti Bergrothin pääasiallinen lapsuus- ja nuoruusvuosien vaikutuskenttä. Raikas kansainvälisyyden tuulahdus toi siellä virkistävän lisänsä hilpeään karjalaisuuteen. Kaupungin mielikuvitusta kiihottavat katujen nimet ja niiden jännittävä kujamaisuus, sen historiallinen ilmapiiri, ovat omiaan kehittämään sitä menneisyyden tajua, joka Kersti Bergrothissa on niin silmiinpistävä piirre. Hän tuntee aina sekä tulevansa jostakin että menevänsä jonnekin, hänelle sekä menneisyys että tulevaisuus ovat yhtä todellisia, elleivät todellisempiakin kuin nykyisyys." Irma Rantavaara jatkaa: "Ehkä meillä ei ilman Antreaa olisi Kersti Bergrothia --. Antrea ja Viipuri täydentävät toinen toistaan Kersti Bergrothin taiteessa. Antrea lisäsi verevyyttä, luonnonläheisyyttä, mehukkuutta. Viipuri antoi hänelle historian ja esteettisen kauneuden tajun kiihokkeita."
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Tuotanto:
Augusti. Novell. Helsingfors 1911.Söderström.
Aptit. Helsingfors 1914. Novelli. Söderström.
Nanna. Berättelse för unga flickor. Av Mary Marck. Helsingfors 1915. Söderström. Suom. Nanna. Kertomus. Kirj. Mary Marck. Helsinki 1922. Otava.
Sixtus. Helsingfors 1916. Helsingin Sanomat. Romaani.
Eevan luokka. Kertomus. Kirj. Mary Marck. Helsinki 1917. Otava. Ruots. Evas klass. Av Mary Marck. Helsingfors 1917.Söderström.
Vähän enemmän Eevasta. Kertomus. Kirj. Mary Marck. Helsinki 1918. Otava. Lite mer om Eva. Av Mary Marck. Helsingfors 1918.Söderström.
Urbans väg. Stockholm 1919. Norstedt & Söner.
Helena, Kristian ja taulu. Helsinki 1920. Otava. Helena, Kristian och en tavla. Helsingfors 1920.Söderström. Romaani.
Herra Vento. Näytelmä, esitetty 1921. Helsinki 1921. Otava. Ruots. Willy Wallén, esitetty 1922.
Högsta klassen. Av Mary Marck. Helsingfors 1921.Schildt. Nuorisoromaani.
Rikas tyttö. Romaani. Kirjoittanut Verna Kangas. Helsinki 1921.Otava.
Yhteiskoululaisia. Kirj. Mary Marck. Helsinki 1921.Otava. Nuorisoromaani.
Kiirastuli. Romaani. Helsinki 1922.Otava.
Ensimmäinen taivas. Romaani. Helsinki 1923.Otava.
Hyvästi, Eeva! Kirj. Mary MarckHelsinki 1923. Otava. Nuorisoromaani. Ruots.
Första året. Av Mary Marck. Helsingfors 1923. Schildt.
Elisabeth. Av Mary Marck Helsingfors 1925. Schildt.
Luokan ikävin tyttö. Kirj. Mary Marck. Helsinki 1925.Otava.
Miellyttämisen taito. Oppikirja "epäonnistuneille". Kirj. Mirjam Heino. Helsinki 1925. Otava. Pakinoita.
Oikea morsian. Kaksinäytöksinen näytelmä. Hämeenlinna 1925. Karisto.
Ilojen tie. Romaani. Kirj. Mirjam Heino. Helsinki 1926.Otava.
Minnan syyslukukausi. Kirj. Mary Marck. Helsinki 1926. Otava. Minnas hösttermin. Av Mary Marck. Helsingfors 1926. Schildt.
Miten elät? 52 omaa sisintä ajatustasi. Kirj. Asser. Helsinki 1926. Kirja. Miten elät? 104 omaa sisintä ajatustasi. Porvoo 1950. WSOY.
Maa huojuu.Kolminäytöksinen näytelmä. Esitetty 1926. Hämeenlinna 1927. Karisto.
Miten elät? Toinen sikermä. Kirj. Asser. Helsinki 1927. Kirja.
Kannaksen lumous. Yksinäytöksinen näytelmä. Hämeenlinna 1928. Karisto.
Suurin hulluus auringon alla. Kirj. Tet. Helsinki 1928. Kirja.
Jukka ja Laila. Ikuisesti naisellista kaksinpuhelua. Helsinki 1929. Kirja.
Otollinen hetki. Esitetty 1929.Radiokuunnelma.
Sissin ja Lailan vuoropuheluja. Esitetty 1929. Radiokuunnelma.
Uusia sieluja. Helsinki 1920. Otava. Romaani.
Anu ja Mikko. Karjalainen idylli. Kolminäytöksinen näytelmä. Esitetty 1932. Helsinki 1932. Otava.
Elämänhalua juhannuksena. Esitetty 1932. Radiokuunnelma.
Toverien kesken. kertomus. Kirj. Mary Marck. Helsinki 1933. Otava. Ruots. Kamrater emellan. Av Mary Marck. Helsingfors 1933. Schildt.
Heräjä armas synnyinmaa. Helsinki 1935. Otava.
Suloisia aikaihmisiä. Pakinoita. Kirj. Tet. Porvoo 1936. Otava.
Kuinka saisin elämäni hauskaksi. Kirj. Tet. Helsinki 1938. Otava.
Miten saan elämäni hauskaksi. 2.p. Kirj. Tet. Helsinki 1939. Otava.
Kuinka teen elämäni onnistuneeksi. 3. p. Kirj. Tet. Helsinki 1955. Otava.
Luokan merkkihenkilöitä. Kirj. Mary Marck. Helsinki 1938. Otava.
Et liv på jorden. Helsingfors 1939. Terra.
Ministerin kihlaus. Romaani. Kirj. Vilma Reino. Helsinki 1939. Otava.
Kielletty ystävä. Romaani. Kirj. Vilma Reino. Helsinki 1940. Otava.
Nuoren lotan päiväkirja. Helsinki 1940. Otava. En ung lottas dagbok. Helsingfors 1940. Schildt.
Ainoastaan ystävä. Romaani. Kirj. Arja Anger. Lahti 1941. Otava.
Sievempi sisar. Romaani. Kirj. Arja Anger. Helsinki 1941. Otava.
Esterin kilpailija. Romaani. Kirj. K.L. Oire. Helsinki 1942. Otava.
Oma muotokuva. Helsinki 1942. Otava. Eva på egen hand.Av Mary Marck. Helsingfors 1943. Schildt.
Hymyile kanssani. Pakinavalikoima. Helsinki 1943. Otava.
Tunnen erään miehen... Hienostonaisen taistelu rakkaudestaan. Kirj. Betty Cross. Helsinki 1944. Fennia.
Eläviä ja kuolleita. Romaani. Helsinki 1945. Otava.
Epäonnistunut tyttö. Romaani. Kirj. L.K. Oire. Helsinki 1945. Otava.
Susan Leijonamieli. Kirj. Betty Cross. Mikkeli 1946. Fennia.
Luutnantin sydän. Kirj. Eli Ahonen. Oulu 1948. Lehtipalvelu.
Salainen päiväkirja. Kirj. Eli Ahonen. Oulu 1948. Lehtipalvelu.
Tämä elämä. Romaani. Helsinki 1948.Otava.
Anja. Romaani. Helsinki 1949. Otava.
Kuninkaita. Satuja. Helsinki 1949. Otava.
Sinä ja minä. Pakinoita. Helsinki 1949. Otava.
Esseitä. Helsinki 1950. Otava.
Katseita maailmaan. Esseitä. Helsinki 1950. Otava.
Teokset. 1-5. Helsinki 1952-53. Otava.
Prinssi tornissa. Kolminäytöksinen komedia. Esitetty 1952. Helsinki 1953. Otava. Ruots. Prinsen i tornet. Esitetty 1956.
Kirje taivaaseen. Runoja. Helsinki 1955. Otava.
Muistiinpanoja. Keuruu 1955. Otava.
Salaisuutemme. Romaani. Keuruu 1955. Otava.
Kuparsaare Antti. Kolminäytöksinen näytelmä. Esitetty 1955-56. Keuruu 1956. Otava.
Vi människor. Små essäer om livet. Örebro 1956. Lantbruksförbundets Tidskrift
Maailman Rooma. Keuruu 1957. Otava. Ruots. Rom - romare och romfarare. Borås & Helsingfors 1960.
Kersti Bergrothin parhaat pakinat. Helsinki 1958. Otava.
Neljä viidesluokkalaista. oululaisromaani. Kirj. Mary Marck. Keuruu 1958. Otava.
Kerhon seikkailuja. Koululaisromaani. Helsinki 1959. Otava.
Neiti tohtori. Romaani. Kirj. Verna Kangas. Keuruu 1961. Otava.
Luokkakokous. Helsinki 1970. Otava.
Alkusoitto. Helsinki 1971. Otava.
Neue Romantik. Gedichte. Helsinki ja Keuruu 1971. J.Ch. Mellinger.
Löytöretki. Keuruu 1973. Otava.
Meidän elämämme täällä. Aforismeja. Keuruu 1973. Otava.
Jääkärit. Kolme kuvaelmaa jääkäriliikkeestä. Kirj. Kersti Bergroth ja L. Grandell. Esit. 1933. Helsinki 1933. Otava.
Tervetuloa Roomaan.Opaskirja. Kirj. Kersti Bergroth ja Liisa Ottonen. Hämeenlinna 1960. Karisto.
Rakas kaupunki. Kirj. Kersti Bergroth, Lempi Jääskeläinen ja Viljo Kojo. Helsinki 1951. Otava.
Augusti. Novell. Helsingfors 1911.Söderström.
Aptit. Helsingfors 1914. Novelli. Söderström.
Nanna. Berättelse för unga flickor. Av Mary Marck. Helsingfors 1915. Söderström. Suom. Nanna. Kertomus. Kirj. Mary Marck. Helsinki 1922. Otava.
Sixtus. Helsingfors 1916. Helsingin Sanomat. Romaani.
Eevan luokka. Kertomus. Kirj. Mary Marck. Helsinki 1917. Otava. Ruots. Evas klass. Av Mary Marck. Helsingfors 1917.Söderström.
Vähän enemmän Eevasta. Kertomus. Kirj. Mary Marck. Helsinki 1918. Otava. Lite mer om Eva. Av Mary Marck. Helsingfors 1918.Söderström.
Urbans väg. Stockholm 1919. Norstedt & Söner.
Helena, Kristian ja taulu. Helsinki 1920. Otava. Helena, Kristian och en tavla. Helsingfors 1920.Söderström. Romaani.
Herra Vento. Näytelmä, esitetty 1921. Helsinki 1921. Otava. Ruots. Willy Wallén, esitetty 1922.
Högsta klassen. Av Mary Marck. Helsingfors 1921.Schildt. Nuorisoromaani.
Rikas tyttö. Romaani. Kirjoittanut Verna Kangas. Helsinki 1921.Otava.
Yhteiskoululaisia. Kirj. Mary Marck. Helsinki 1921.Otava. Nuorisoromaani.
Kiirastuli. Romaani. Helsinki 1922.Otava.
Ensimmäinen taivas. Romaani. Helsinki 1923.Otava.
Hyvästi, Eeva! Kirj. Mary MarckHelsinki 1923. Otava. Nuorisoromaani. Ruots.
Första året. Av Mary Marck. Helsingfors 1923. Schildt.
Elisabeth. Av Mary Marck Helsingfors 1925. Schildt.
Luokan ikävin tyttö. Kirj. Mary Marck. Helsinki 1925.Otava.
Miellyttämisen taito. Oppikirja "epäonnistuneille". Kirj. Mirjam Heino. Helsinki 1925. Otava. Pakinoita.
Oikea morsian. Kaksinäytöksinen näytelmä. Hämeenlinna 1925. Karisto.
Ilojen tie. Romaani. Kirj. Mirjam Heino. Helsinki 1926.Otava.
Minnan syyslukukausi. Kirj. Mary Marck. Helsinki 1926. Otava. Minnas hösttermin. Av Mary Marck. Helsingfors 1926. Schildt.
Miten elät? 52 omaa sisintä ajatustasi. Kirj. Asser. Helsinki 1926. Kirja. Miten elät? 104 omaa sisintä ajatustasi. Porvoo 1950. WSOY.
Maa huojuu.Kolminäytöksinen näytelmä. Esitetty 1926. Hämeenlinna 1927. Karisto.
Miten elät? Toinen sikermä. Kirj. Asser. Helsinki 1927. Kirja.
Kannaksen lumous. Yksinäytöksinen näytelmä. Hämeenlinna 1928. Karisto.
Suurin hulluus auringon alla. Kirj. Tet. Helsinki 1928. Kirja.
Jukka ja Laila. Ikuisesti naisellista kaksinpuhelua. Helsinki 1929. Kirja.
Otollinen hetki. Esitetty 1929.Radiokuunnelma.
Sissin ja Lailan vuoropuheluja. Esitetty 1929. Radiokuunnelma.
Uusia sieluja. Helsinki 1920. Otava. Romaani.
Anu ja Mikko. Karjalainen idylli. Kolminäytöksinen näytelmä. Esitetty 1932. Helsinki 1932. Otava.
Elämänhalua juhannuksena. Esitetty 1932. Radiokuunnelma.
Toverien kesken. kertomus. Kirj. Mary Marck. Helsinki 1933. Otava. Ruots. Kamrater emellan. Av Mary Marck. Helsingfors 1933. Schildt.
Heräjä armas synnyinmaa. Helsinki 1935. Otava.
Suloisia aikaihmisiä. Pakinoita. Kirj. Tet. Porvoo 1936. Otava.
Kuinka saisin elämäni hauskaksi. Kirj. Tet. Helsinki 1938. Otava.
Miten saan elämäni hauskaksi. 2.p. Kirj. Tet. Helsinki 1939. Otava.
Kuinka teen elämäni onnistuneeksi. 3. p. Kirj. Tet. Helsinki 1955. Otava.
Luokan merkkihenkilöitä. Kirj. Mary Marck. Helsinki 1938. Otava.
Et liv på jorden. Helsingfors 1939. Terra.
Ministerin kihlaus. Romaani. Kirj. Vilma Reino. Helsinki 1939. Otava.
Kielletty ystävä. Romaani. Kirj. Vilma Reino. Helsinki 1940. Otava.
Nuoren lotan päiväkirja. Helsinki 1940. Otava. En ung lottas dagbok. Helsingfors 1940. Schildt.
Ainoastaan ystävä. Romaani. Kirj. Arja Anger. Lahti 1941. Otava.
Sievempi sisar. Romaani. Kirj. Arja Anger. Helsinki 1941. Otava.
Esterin kilpailija. Romaani. Kirj. K.L. Oire. Helsinki 1942. Otava.
Oma muotokuva. Helsinki 1942. Otava. Eva på egen hand.Av Mary Marck. Helsingfors 1943. Schildt.
Hymyile kanssani. Pakinavalikoima. Helsinki 1943. Otava.
Tunnen erään miehen... Hienostonaisen taistelu rakkaudestaan. Kirj. Betty Cross. Helsinki 1944. Fennia.
Eläviä ja kuolleita. Romaani. Helsinki 1945. Otava.
Epäonnistunut tyttö. Romaani. Kirj. L.K. Oire. Helsinki 1945. Otava.
Susan Leijonamieli. Kirj. Betty Cross. Mikkeli 1946. Fennia.
Luutnantin sydän. Kirj. Eli Ahonen. Oulu 1948. Lehtipalvelu.
Salainen päiväkirja. Kirj. Eli Ahonen. Oulu 1948. Lehtipalvelu.
Tämä elämä. Romaani. Helsinki 1948.Otava.
Anja. Romaani. Helsinki 1949. Otava.
Kuninkaita. Satuja. Helsinki 1949. Otava.
Sinä ja minä. Pakinoita. Helsinki 1949. Otava.
Esseitä. Helsinki 1950. Otava.
Katseita maailmaan. Esseitä. Helsinki 1950. Otava.
Teokset. 1-5. Helsinki 1952-53. Otava.
Prinssi tornissa. Kolminäytöksinen komedia. Esitetty 1952. Helsinki 1953. Otava. Ruots. Prinsen i tornet. Esitetty 1956.
Kirje taivaaseen. Runoja. Helsinki 1955. Otava.
Muistiinpanoja. Keuruu 1955. Otava.
Salaisuutemme. Romaani. Keuruu 1955. Otava.
Kuparsaare Antti. Kolminäytöksinen näytelmä. Esitetty 1955-56. Keuruu 1956. Otava.
Vi människor. Små essäer om livet. Örebro 1956. Lantbruksförbundets Tidskrift
Maailman Rooma. Keuruu 1957. Otava. Ruots. Rom - romare och romfarare. Borås & Helsingfors 1960.
Kersti Bergrothin parhaat pakinat. Helsinki 1958. Otava.
Neljä viidesluokkalaista. oululaisromaani. Kirj. Mary Marck. Keuruu 1958. Otava.
Kerhon seikkailuja. Koululaisromaani. Helsinki 1959. Otava.
Neiti tohtori. Romaani. Kirj. Verna Kangas. Keuruu 1961. Otava.
Luokkakokous. Helsinki 1970. Otava.
Alkusoitto. Helsinki 1971. Otava.
Neue Romantik. Gedichte. Helsinki ja Keuruu 1971. J.Ch. Mellinger.
Löytöretki. Keuruu 1973. Otava.
Meidän elämämme täällä. Aforismeja. Keuruu 1973. Otava.
Jääkärit. Kolme kuvaelmaa jääkäriliikkeestä. Kirj. Kersti Bergroth ja L. Grandell. Esit. 1933. Helsinki 1933. Otava.
Tervetuloa Roomaan.Opaskirja. Kirj. Kersti Bergroth ja Liisa Ottonen. Hämeenlinna 1960. Karisto.
Rakas kaupunki. Kirj. Kersti Bergroth, Lempi Jääskeläinen ja Viljo Kojo. Helsinki 1951. Otava.
Lähteitä ja viittauksia
Kotimaisia nuotenkirjaklassikoita 1. Toim. Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 2000.
Kotimaisia pakinoitsijoita. Vesa Sisättö & Jukka Halme. Avain, 2013.