Saaritsa, Pentti

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

© Irmeli Jung

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runot

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

runokokoelmat

Muut teokset

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Muut teokset (kääntäjänä)

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Nimi

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Nimi

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Nimi

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Nimi

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Nimi

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Nimi

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Nimi

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysisen teoksen osa

Tyyppi

fyysinen teos

Tyyppi

fyysinen teos

Elämäkertatietoa

Pentti Saaritsa (s. 1941) on helsinkiläinen runoilija ja kääntäjä. Hänen esikoisrunokokoelmansa Pakenevat merkit ilmestyi vuonna 1965, sen jälkeen Saaritsalta on ilmestynyt yli kaksikymmentä runokokoelmaa. Saaritsa on tehnyt merkittävän elämäntyön kääntäjänä, erikoistuen latinalaisamerikkalaiseen kirjallisuuteen. Hän on kääntänyt mm. Pablo Nerudan, Pier Paolo Pasolinin, Fernando Pessoan, Gabriel García Márquezin, Edith Södergranin, Anna Ahmatovan ja Lars Huldénin tuotantoa. Saaritsa on kääntänyt mm. espanjasta, englannista, saksasta, ruotsista ja venäjästä.

Lukukeskus

---


Pentti Juhani Saaritsa on syntynyt Helsingissä vuonna 1941. Hän valmistui ylioppilaaksi 1961 ja opiskeli kieliä ja kirjallisuutta Helsingin yliopistossa vuosina 1962-64. Saaritsa on latinalaisamerikkalaisen kirjallisuuden tuntija, ja hän on luennoinut aiheesta Turun ja Helsingin yliopistoissa. Hän on vapaa kirjailija ja kääntäjä.

WSOY

---


Ylioppilaslehden kulttuuritoimittaja 1964-1965; Suomen Sosialidemokraatin kulttuuritoimittaja 1965-1967; luentoja latinalaisamerikkalaisesta kirjallisuudesta Helsingin ja Turun yliopistoissa;
merkittävä tuotanto kaunokirjallisuuden kääntäjänä: suomennoksia espanjasta, englannista, saksasta, ruotsista ja venäjästä.

Harrastus musiikki.

Valtion kääntäjäpalkinto 1969, 1975, 1987
Valtion kirjallisuuspalkinto 1972 ja 1978
Mikael Agricola-palkinto 1976 ja 1987
Lukiolaisten Nuori Aleksis Kivi -palkinto 2000
Irene ja Kalevi Sorsan rahaston kääntäjäpalkinto 2001
Kääntäjäkarhu-palkinto 2001
Chilen presidentin mitali Pablo Nerudan suomantajalle 2004

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

* Runouden ja proosan eroista, artikkeli Parnassossa 5/1978
* Törmäys modernismiin, Aaro Hellaakoskea tarkasteleva artikkeli Juhani Salokanteleen toimittamassa teoksessa Kirjojen Suomi (Otava 1996)
* 60-luvun epäpuhtaasta runoudesta, kirjoitus Kiila-lehdessä 30 (1966)

* Jouluksi kotiin. Elokuvakäsikirjoitus 1975)

Tekstinäyte


ASCENSUS

Aleatorinen frustraatio kuudelle säveltäjälle.
Omistettu TOIMII-yhtyeelle joka kantaesitti
teoksen tilaussävellyksenä Tukholmassa 27.5.1984

Edessä on matka
mutta näitä lähtijöitä
kiehtoo yhtä paljon
se hienonhieno kirkas seinä,
virtaava seinä kuin tuuli
joka erottaa sen
mitä ei ole
siitä mikä juuri nyt
alkaa syntyä
heidän omasta liikkeestään:/


nämä levottomat henget
ovat samassa laaksossa syntyneet,
kukin oman tarinansa verran valmistautuneena,
kullakin instrumenttinaan ennemmin hyvä tahto
kuin mikään käyrä tai suora puu tai metalli,
ja tässä maailmassa,
sen Läntisellä Pihalla on
vähän hämärää
eikä ole aika päättää vielä
onko nyt aamu vai ilta.
Joku kutsuu, tai herää, jokin soitin
joka on täysi ehdotus, lähtöhuuto
tai hiljainen houkutus: joko?
Se hyväksytään, siihen vastataan,
se on kuin Järjen ääni viileässä ilmassa,
ja kun kaikki kääntyvät lähtemään
on edessä nousevaa maata, kokonainen mäki,
Euroopan kokoinen rinne ja vuori

jonka hahmon voi erottaa
koska valoa kajastaa sen hartian yli,

se on edessä ja tämä liike
on sitä kohti, se hengittää -

ja tässä rinteessä on polku
vaikkei se aina erotu,
täällä on oltu, tästä
on ennenkin päästy
vaikkemme tiedä millainen jalka,
millainen jalkine kulloinkin
kulutti sammalen kivestä,
millainen ponnistus asetti porraskiven
kiperiin kohtiin -

me nousemme epärytmissä,
loivalta maalta rinteeseen,
ajankantajat, pienet kromaattiset sekunnit,
kellosta myöhästyneet tunnit,
vuosisadat jotka verissä päin kontaten
palaavat sodistaan,
nousevat kotimäkeä rauhan illuusio saaliinaan -

mutta lepoa ei ole, ei ole
lepoa, hajalleen kulkeutuen, yhteen
törmäillen jatkuu matka rinnettä
sivusuuntaan, rinnettä jyrkästi
ylös ja me kuulemme toistemme askelet,
huohotuksen, kuulemme ilon
älähdyksen kun astin löytyy,
kompastujan valtavan sadatuksen,
hampaiden kirskunnan, samankaltaisen kaikilla,
sillä yksinkin tämä on
yhteinen yritys, yhteinen kieli
ja kilven helähdys -

mikä helähti, välähti,
mikä pakotettu metalli, soitin
tai sotilaan vaate?
Varmaankin kuu,
sillä kuu tulee vuoren hartian ohi viistoon,
vanhat säikähtäneet kasvot,
kuka hän on? yön sama vanha naama,
sen ohi on päästävä,
se ei enää valaise, ei valaise romukasa
mutta valoa on
ja juuri siksi
erottuu vuoren hartiaviiva,
männyn arkkityypin takkuinen harja
ja soittimet muistavat, yksitellen:

- sinne pääsee, minä olen käynyt
siellä lapsena
- sinne pääsee koska minä
olen sieltä pudonnut
- ei sinne pääse,
mutta väliä hällä, pääasia
että mennään
- minä muistelen kuulleeni siellä
tällaisen äänen
- sieltä näkyy kaupunki, sen
minä ainakin muistan
- minä vain muistelen...

kun kaikki puhuvat yhteen ääneen
on hämminki suurin
mutta juuri kun se on suurin, polku alla
levenee parahiksi ja aikaa kantaa,
mäen harja on aina luultua lähempänä
ja toisensa jälkeen
nousijat kurottavat näkemään:

on ilta, ilta se olikin,
laskeva aurinko ja juhliva
kultainen kaupunki, kuin Aleksandria,
juhlivat humalaiset seurueet soittimineen,
kaikki juuri liian mahdotonta
koskaan tavoittaa, läikkyvä
riemu joka on läikkyvä, yliläikkyvä kipu
ja jokainen soitin, soittaja
etsii kauneimman, parhaan tuntemansa sävelen
ja jää vähäksi aikaa siihen -

/ja siinä, edessä, lähellä
se hienonhieno virtaava seinä, kuin tuuli
joka erottaa sen
mitä ei vielä äsken ollut
siitä mikä juuri
lakkasi olemasta
ja näin ovat pian kaikki
kappaleen matkaa lähempänä
sitä mihin matka päättyi./


Kokoelmasta Virtaava seinä (1984)



Miten kauan kesti,
ja millä keinoin,
päästä tänne mistä ei enää
pääse takaisin,
halusi tai ei.
Ei vastaa kello, kultainenkaan,
ei yliopiston almanakka,
eivät ihmisnahkaselkäiset historiankirjat
ensipainoksina saati lyhennelminä.
Vain juovittunut graniitti, joki meren
tai maan hioma sileä rantakivi,
saraheinän varjo menneeltä kesältä,
tai kyynel jonka olen aivan itse
nostattanut jonkun toisen poskelle
joskus vastaa, vaikka sanoista
en saa enää selvää.


(Teoksesta Tatuointeja ja lävistyksiä, WSOY 2009)


Jospa me muistilla/
lähenemme jumalia/
ja unohduksella/
jotain lempeää eläintä./
Jospa jatkaisimme yhtä matkaa/
sen lempeän eläimen kanssa/
ja unohtaisimme kaiken/
mikä unohdettavissa on.//

Yhdentekevää nyt enää:/
tuomio pysyy samana.


(Teoksesta Valkoiseksi maalattu musta laatikko, WSOY 2006)