Huotari, Matti
Elämäkertatietoa
Harrastukset: nikkarointi, kirjoittaminen, musiikki ja soitinrakennus.
Palkinnot ja apurahat: muutama pieni kulttuuriapuraha Rakennusliitolta.
"Kirjoittamaan ajauduin oman lukuharrastuksen myötä. Aiheen löydettyäni on kirjoittaminen minulle aika helppoa. Tavallaan vihdytän itseäni ja toivoisin lukijoidenkien kokevan saman. Kirjojeni tapahtumapaikat sijoittuvat pääosin Keski-Suomeen. Minulla ei ole yhtä tiettyä lempikirjaa, mutta ehkä jokin Jorma Ranivaaran teoksista. Musiikin puolella Ismo Alanko on tehnyt kautta vuosien minuun vaikutuksen. Tärkeää minulle on se, että saisin ja kykenisin tekemään niitä asioita, joihin tunnen suurta kiinnostusta."
Palkinnot ja apurahat: muutama pieni kulttuuriapuraha Rakennusliitolta.
"Kirjoittamaan ajauduin oman lukuharrastuksen myötä. Aiheen löydettyäni on kirjoittaminen minulle aika helppoa. Tavallaan vihdytän itseäni ja toivoisin lukijoidenkien kokevan saman. Kirjojeni tapahtumapaikat sijoittuvat pääosin Keski-Suomeen. Minulla ei ole yhtä tiettyä lempikirjaa, mutta ehkä jokin Jorma Ranivaaran teoksista. Musiikin puolella Ismo Alanko on tehnyt kautta vuosien minuun vaikutuksen. Tärkeää minulle on se, että saisin ja kykenisin tekemään niitä asioita, joihin tunnen suurta kiinnostusta."
Matti Huotari kertoo teoksissaan keskisuomalaisesta elämänmenosta. Toden tuntua romaaneihin tulee jo ympäristöistä ja paikoista. Kirjoissa vilahtelevat nimet Jyväskylän Fredankulma, Paavalinvuori, Lohikoskentie, Keljon Prisma, Laajarin kahvio, Halssila ja Ruuhimäki. Kerronta on luontevaa, tapahtumat vauhdikkaita ja henkilöiden keskustelutkin juohevia. Työpaikkojen ja esimerkiksi rakennusalan kuvaus on asiantuntevaa. Muutamin vedoin piirretyt ihmissuhdekuviot ja perhe-elämä ovat kutkuttavan todenmukaisia.
Viiden lappeen alla kertoo Jyväskylän seudun rakennushankkeista ja niiden toteuttajista. Työ on kovaa varsinkin pakkasessa, ja se vaatii joskus vastapainokseen rankkoja huveja. Tunteeton rakennusmestari ja omassa hommassaan ahertavat murtomiehet ymmärtävät vain rahan kieltä. Rakennusalalla on muutakin tunkkaista kuin sisäilma.
Hulkkosen valinta kuvaa yhteiskuntaa laajemminkin, kun se kertoo kolmen miehen vaiheista. Kirjassa kurkistetaan perhe- ja työelämän kulisseihin. Muonion reissulla miesten mieleen palaa monta unohtumaan päässyttä asiaa, ja myös Jyväskylän Halssilassa ollaan tapahtumisen polttopisteessä. Siellä majaileva Lasse Knuutila on aiheetta virkavallan silmätikku, ja hänen syyttömyytensä ja isokenkäisten edesottamukset alkavat paljastua vasta vähitellen.
Romaanissa Nahkamarkkinat on pääosassa ikämies Jaakko Vaheri, jonka mailla Ruuhimäessä asuu nuorempiakin. Kun paikalle saapuu Vaherin metsiä havitteleva jälkikasvu, keiton ainekset alkavat olla koossa. Nuori väki ei kuitenkaan peittoa naapuruksia Jaakkoa ja Penttiä noin vain. Ikämiehet ovat Huotarin kirjoissa rautaa.
Katriina Kajannes
---
Harrastukset: nikkarointi, kirjoittaminen, musiikki ja soitinrakennus.
Palkinnot ja apurahat: muutama pieni kulttuuriapuraha Rakennusliitolta.
"Kirjoittamaan ajauduin oman lukuharrastuksen myötä. Aiheen löydettyäni on kirjoittaminen minulle aika helppoa. Tavallaan vihdytän itseäni ja toivoisin lukijoidenkien kokevan saman. Kirjojeni tapahtumapaikat sijoittuvat pääosin Keski-Suomeen. Minulla ei ole yhtä tiettyä lempikirjaa, mutta ehkä jokin Jorma Ranivaaran teoksista. Musiikin puolella Ismo Alanko on tehnyt kautta vuosien minuun vaikutuksen. Tärkeää minulle on se, että saisin ja kykenisin tekemään niitä asioita, joihin tunnen suurta kiinnostusta."
Viiden lappeen alla kertoo Jyväskylän seudun rakennushankkeista ja niiden toteuttajista. Työ on kovaa varsinkin pakkasessa, ja se vaatii joskus vastapainokseen rankkoja huveja. Tunteeton rakennusmestari ja omassa hommassaan ahertavat murtomiehet ymmärtävät vain rahan kieltä. Rakennusalalla on muutakin tunkkaista kuin sisäilma.
Hulkkosen valinta kuvaa yhteiskuntaa laajemminkin, kun se kertoo kolmen miehen vaiheista. Kirjassa kurkistetaan perhe- ja työelämän kulisseihin. Muonion reissulla miesten mieleen palaa monta unohtumaan päässyttä asiaa, ja myös Jyväskylän Halssilassa ollaan tapahtumisen polttopisteessä. Siellä majaileva Lasse Knuutila on aiheetta virkavallan silmätikku, ja hänen syyttömyytensä ja isokenkäisten edesottamukset alkavat paljastua vasta vähitellen.
Romaanissa Nahkamarkkinat on pääosassa ikämies Jaakko Vaheri, jonka mailla Ruuhimäessä asuu nuorempiakin. Kun paikalle saapuu Vaherin metsiä havitteleva jälkikasvu, keiton ainekset alkavat olla koossa. Nuori väki ei kuitenkaan peittoa naapuruksia Jaakkoa ja Penttiä noin vain. Ikämiehet ovat Huotarin kirjoissa rautaa.
Katriina Kajannes
---
Harrastukset: nikkarointi, kirjoittaminen, musiikki ja soitinrakennus.
Palkinnot ja apurahat: muutama pieni kulttuuriapuraha Rakennusliitolta.
"Kirjoittamaan ajauduin oman lukuharrastuksen myötä. Aiheen löydettyäni on kirjoittaminen minulle aika helppoa. Tavallaan vihdytän itseäni ja toivoisin lukijoidenkien kokevan saman. Kirjojeni tapahtumapaikat sijoittuvat pääosin Keski-Suomeen. Minulla ei ole yhtä tiettyä lempikirjaa, mutta ehkä jokin Jorma Ranivaaran teoksista. Musiikin puolella Ismo Alanko on tehnyt kautta vuosien minuun vaikutuksen. Tärkeää minulle on se, että saisin ja kykenisin tekemään niitä asioita, joihin tunnen suurta kiinnostusta."
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Osallistunut Kelan köyhyys-kirjoituskilpailuun lyhyellä tarinalla: Novelli köyhyydestä.
Tekstinäyte
Ulkona Jaakko Vaheri alkaa epäillä olevansa tupakkamiehiä. Siksi hyvälle tuoksahtavat pihapenkillä istuvan ikänaisen ulos puhaltamat savupatsaat. Varovasti Vaheri hivuttautuu mummon vierelle, katsahtaa taivaalle ja kehuu kuinka hyvät kelit se taivahan taatto oli taasen järjestänyt. Arvioituaan naisen uskovaksi lisää vielä jatkeeksi hartaan kiitoksen. Eiköhän tuo jo älyä tuolla puheella tarjota. Ei älyä, vaan vastailee sen verran oudolla ulosannilla ettei siitä saa hitonkaan selvää. Hampaattomasta suusta purkautuu kummallista posmitusta, riitasointuista sopotusta ja popotusta.Siltä se lähinnä kuulostaa.Samanlaista oli kuultu joskus muinoin televisiosta, kun oli seurattu David Attenbergin opastamana muutaman neekeriheimon elämää jossain päiväntasaajan seutuvilla. Yhtä mahdotonta näkyy olevan vielä näillä vuosinkin saada aikaiseksi keskusteluyteyttä hameväkeen, tuumii Jaakko ja repäisee kipsittömällä kädellään mummolta tupakkiaskin kourasta. Ikänainen kirskuu ja kitisee, mutta Vaheri ei välitä tuosta vaan riistää tältä vielä tikutkin. Sitten on annettava tietä kauneudelle, sillä tuo huonopuheinen mummo on sangen ketterä jaloistaan. Henkilökunnan parkkipaikalle asti joutuu Jaakko vetäytymään, ennen kuin vihollisen hyökkäyshalu hellittää. Tai väärin sanoa, että hellittää... Mummo vain tuuskahtaa nokalleen eikä ylösnoustuaan taida enää muistaa koko tapausta. Jää kopeloimaan taskujaan, olisiko tupakit hukassa!
Lopultakin mies pääsee paheidensa pariin. Kunto vain tainnut rapistua olemattomiin, kun joka savun jälkeen pyrkii yskittämään ja tasapainokin vähäsen heittelee. Sitä mies ei muista, tapasiko näin käydä useinkin. Sinnikkäästi hän silti jatkaa paheensa harjoitusta. Filtteriin vedetään vaikka maailma pimenisi, kun kerta ollaan sen alan miehiä, vanhus kannustaa itseään ja on toikkaroida pihaan kurvaavan auton alle.
-Jaakkoko se? Ja tupakki huulessa, ihmettelee autosta ulos vääntäytynyt naisenpuoli.
-Niin kai, Vaheri saa sanotuksi köhimisensä väliin.
-Mutta ethän sinä herraisänähköön polta, nainen jeesustelee.
-Ilmankos ottikin niin voimille, mutta kuka se kysyjä taas olikaan...?
Nahkamarkkinat (Pilot-kustannus 2008) s. 221-222
Juntunen silmäilee alueen läpikotaisin ja miettii mihin kaikkiin vaikeuksiin siellä työskentelevät ihmiset törmäävät. Ylioptimistisessa aikataulussa pysyminen pakkasen ja lumen keskellä vetää rauhallisimmankin timpermannin hermot hilseeseen varsinkin, kun rakennuttaja lisää pökköä pesään esittelemällä viikoittain keksimiään näppäriä muutosehdotuksia. Pakkasen armoille jäävät betonivalut jäätyvät ennen kunnollista sitoutumistaan jääden valovuosien päähän laskennallisista lujuuksistaan.
[Viiden lappeen alla, Pilot 2006, 185]
-Jaakkoko se? Ja tupakki huulessa, ihmettelee autosta ulos vääntäytynyt naisenpuoli.
-Niin kai, Vaheri saa sanotuksi köhimisensä väliin.
-Mutta ethän sinä herraisänähköön polta, nainen jeesustelee.
-Ilmankos ottikin niin voimille, mutta kuka se kysyjä taas olikaan...?
Nahkamarkkinat (Pilot-kustannus 2008) s. 221-222
Juntunen silmäilee alueen läpikotaisin ja miettii mihin kaikkiin vaikeuksiin siellä työskentelevät ihmiset törmäävät. Ylioptimistisessa aikataulussa pysyminen pakkasen ja lumen keskellä vetää rauhallisimmankin timpermannin hermot hilseeseen varsinkin, kun rakennuttaja lisää pökköä pesään esittelemällä viikoittain keksimiään näppäriä muutosehdotuksia. Pakkasen armoille jäävät betonivalut jäätyvät ennen kunnollista sitoutumistaan jääden valovuosien päähän laskennallisista lujuuksistaan.
[Viiden lappeen alla, Pilot 2006, 185]