Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Parkkinen, Jukka

Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Kuva Bo Strandén
Kirjailijan muu nimi
Iivari
J.P. Taskinen
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Koulutus tai tutkinto
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Teokset
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
sadut
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
satukokoelmat
Tyyppi
kokoomateokset
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
satukokoelmat
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
sadut
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
kuvakirjat
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
sadut
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
sadut
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
kuvakirjat
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Muut teokset
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Muut teokset (kääntäjänä)
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Kirjailijan omat sanat
HENKILÖNI HISTORIAA

Olin jo lapsuudessa innokas lukija ja kirjoittaminen veti minua puoleensa jo kansakoulussa. Ainekirjoitus alkoi kuitenkin sujua vasta 14-15-vuotiaana, kun välähdyksenomaisesti tajusin koko homman idean: vä-limerkit ja oikeinkirjoitus oli kohtelias kädenojennus lukijalle, jotta hän saisi tekstistä tolkkua.

Lapsena olin lukijana kaikkiruokainen, mutta muistan, että erityisen suuren vaikutuksen minuun tekivät Thorbjörn Egnerin Hyppelihiiri Myökki Pyökki -metsässä, Aapelin Pikku Pietarin piha sekä Mark Twainin Tom Sawyerin seikkailut. Nykyäänkin saata pysähtyä selailemaan lapsuuden ja nuoruuden suosikkikirjo-ja: Seitsemää veljestä, Kalevalaa, Tuntematonta sotilasta ja Nuoruuteni Pariisia.

Koulussa ajattelin elämänurakseni joko äidinkielen opettajan, toimittajan tai kirjailijan ammattia. Siksi menin opiskelemaan Turkuun suomen kieltä ja kirjallisuutta. Kesäisin olin kesätöissä Sanomalehti Savon lisäksi Turun Sanomissa, TV-uutisissa ja Radiouutisissa. Uutistoimittajan työn ohella tein myös pieniä TV-juttuja lasten- ja nuortenohjelmiin, kirjoitin Turun ylioppilasteatterille sketsejä, näytelmiä ja lauluja sekä eri lehtiin kirjallisuusarvosteluja. Kun valmistuin maisteriksi 1975, olin jo vakituinen toimittaja Ylessä, joten opettajan ammatti jäi. Tosin opetin kyllä kirjoittamista Turun työväenopistossa ja Yleisradion Ammattiopistossa sekä olin Turun yliopistossa yleisen kirjallisuustieteen assistenttina 1978-79. Opetan edelleenkin kirjoittamista mm. Oriveden opiston kursseilla ja Turun yliopistossa. Tavallaan kaikki lapsuu-den ammattitoiveet ovat siis toteutuneet.

Koska toimittajana olin ammattikirjoittaja, halusin 1970-luvun puolivälin tienoilla kokeilla, osaisinko kirjoit-taa kirjan mittaisen jutun, ja kun se onnistui, kirjoitin lisää. Siitä se lähti liikkeelle. Jäin Ylestä pois 1987 vapaaksi kirjailijaksi, kun olin saanut valtion 3-vuotisen taiteilija-apurahan. Olin tuolloin julkaissut kym-menkunta kirjaa.

Kun rupesin kirjoittamaan, ajattelin yrittää tehdä sellaisen jutun, jonka itsekin viitsisin lukea. Kirjailijat kirjoittavat aina tavallaan itselleen. Olisin varmaan lukenut omia kirjojani lapsena ja nuorena, jos niitä olisi joku kirjoittanut, mutta maailmankirjallisuudessa on niin paljon hyviä juttuja, etten kyllä osannut kaivata omanlaisiani.

Aloitan kirjan kirjoittamisen tammi-helmikuussa ja saan sen valmiiksi yleensä juhannukseen mennessä. Kirja ilmestyy lokakuun alkupuolella. Eli n. 5 kuukautta työhön kuluu, jos mukaan ei lasketa esivalmiste-luja, jotka saattavat viedä pitkänkin aikaa - materiaalin kerääminen, ajatuksen kypsyttely ja henkinen valmistautuminen ottavat oman aikansa. Minulla on koko ajan muhimassa aiheita mielessäni ja ikään kuin odottamassa itsensä kirjoittamista. Aluksi mietin kirjan nimen valmiiksi. Se on varmaan peruja toimittaja-ajoilta, jolloin aina tein otsikon, ennen kuin rupesin kirjoittamaan itse juttua.

Ideoita on maailma täynnä. Haravoin aiheita koko ajan. Idean voi saada vaikka mainoksesta, lehtijutusta, kuullusta keskustelunpätkästä tai lauseesta, jonka sorvaa mielessään kirjan nimeksi.

Suunnittelen kirjan etukäteen aika ylimalkaisesti, sillä haluan olla oman tekstini ensimmäinen lukija - yl-lättyä, ilahtua, huvittua ja jännittyä tekstin kulusta. Tuntuu siltä, että hyvin tarkka suunnitelma tekee kir-joittamisen ikäväksi. Totta kai suunnittelen juonta, henkilöitä ja miljöötä etukäteen, mutta ainoastaan pääpiirteittään. Teksti muuttaa edetessään kokonaisuutta, joten tarkat suunnitelmat ainakin omalla koh-dallani ovat turhia. Yritän saada tekstiini kaksi tasoa. Tämä tarkoittaa sitä, että kirjoitan niin, että kirja voisi kiinnostaa kaikkia mahdollisia lukijoita, eikä vain päähenkilöiden ikäisiä tai heitä nuorempia.

Mieluiten kirjoitan nuorista, pojista ja tytöistäkin. Minusta kirjoissa pitää olla jännitystä, huumoria ja ripaus romantiikkaa. Ihan kuin elämässäkin.

Kirjailijan työ on oikeastaan elämänmuoto. Pää askartelee koko ajan aiheiden ja nimien parissa. On se välillä rasittavaa, mutta toisaalta vapaa kirjailija voi kuvitella säätelevänsä oman aikansa käyttöä.
Elämäkertatietoa
Syntynyt: 29.3.1948 Kuopiossa, asuu Turussa

vanhemmat: Pauli Olavi Parkkinen ja Martta os. Lohko

Opinnot:ylioppilas 1968, Kuopion yhteislyseo
reservin vänrikki 1969
FM Turun yliopistosta 1975, pääaineet yleinen kirjallisuustiede, suomen kieli ja uskontotiede

Ammatti:toimittaja 1969-1987
vapaa kirjailija 1987-

palkinnot:
Nuorisokirjailijain kunniakirja 1979, valtion kirjallisuuspalkinto 1980, ja 83 Turun ja Porin läänin taidepalkinto 1981, valtion nuorisokirjallisuuspalkinto 1983, Poikien parhaaksi -palkinto 1986, Savonia palkintoehdokas 1986 ja 1988, Topeliuspalkinto 1987, IBBY:n kunniakirja 1988, Savoniapalkinto 1990, Uudet kirjat tunnustuspalkinto 1991, Kritiikin punnus 1995, Topelius palkintoehdokas 1995 ja 1996, WSOY:n tunnustuspalkinto 1998, Anni Swan -mitali 2000, Finlandia Junior ehdokkuus 2000, Pertsa ja Kilu -palkinto 2001, Yleisradion Koulutusrahaston Koura-palkinto 2001, Lasten LukuVarkaus palkintoehdokas 2003

harrastukset: kirjallisuus, Lappi, mökin rakentaminen
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Novellit ja kertomukset:
Karmea tapaus. Hurttiukko-Poika 1968
Tiedustelu. Hurttiukko-Poika 1968
Isä. Matkalla eheyteen ellipsin muotoiseen. Vestäjät ry 1972
Omatekoinen joululahja. SPR:n joululehti 1985
Legenda jo eläessään. Murha Suvikunnassa. WSOY 1986

Nahkapukuinen saksalainen. Lyhyesti proosan porteille. WSOY 1987
Anna anteeksi, Irma. Lukija 2/1988
Lohikäärmeen kohtalo. Tyyris Tyllerö 1989
Karhunkierros. Suomen kuvalehti 26/1991
Uimaopetusta. Koululainen 1992

Herrasmieskäytöstä. Koululainen 1992
Rakkautta ilmassa. Koululainen 1992
Naureksia. Arvo-sedän iltasatukirja. Arvo ja Lea Ylppö säätiö 1992.
Lettipäinen tyttö. Koululainen 1993
Suussa metallin maku. Mielen maisemat, Laatusana 1993

Ailu ja ahkun keinot. Kaks Plus 1995
Tukihenkilö. Virke 5/1997
Pieni pala paperia. Sisters Club 1/2001.

Runokirjat:
Tikan paja, (valokuvakuvitus Hannu Hautala). Forssan kustannus 1989
Sananjalkoja metsäpolulla. WSOY 2004

Kuvakirjat:
Joutsenlampi (valokuvakuvitus Hannu Hautala). Luonnonsuojelun Tuki 1982
Oravanpoika (valokuvakuvitus Hannu Hautala). Luonnonsuojelun Tuki 1984
Jänönjälkisoppaa (kuvitus Tapani Aartomaa). Lahden taidemuseon julkaisuja 1992
Sammaltunturin sopulivuosi (kuvittanut Kaarina Kaila). WSOY 1996

Draamalliset teokset:
Pekka Puupää (lastennäytelmä) Yhdessä Olli Pellikan ja M. A. Nummisen kanssa. Turun Ylioppilasteatteri 1971
Jäykkäkielinen koira (kuunnelma). Yleisradio 1972
Älä, älä (lasten elokuva, käsikirjoitus ja ohjaus). TV 1 1974
Isä ja minä televisiossa (lasten elokuva, käsikirjoitus ja ohjaus). TV 1 1974
Puhekuplia (lasten elokuva, käsikirjoitus ja ohjaus). TV 1 1975

Korppi ja kumppanit (dramatisointi). Turun ylioppilasteatteri 1979, Porin teatteri 1980
Turkisvarkaat (lastennäytelmä) 1981 (Kantaesitys Kajaanin kaupunginteatterissa)
Kahden tulen välissä. (dokumenttielokuva, käsikirj. ja ohjaus). TV 2 1985
Korppi ja korpin poika (elokuvakäsikirjoitus). TV 1 1986
Joutsenlampi (elokuvakäsikirjoitus). TV 1 1986

Korppi ja korven veikot (dramatisointi). Lahden kaupunginteatteri 1988
Korppi ja Pitkänen (dramatisointi). Lahden kaupunginteatteri 1988
Antin joulu (elokuvakäsikirjoitus). TV 2 1989
Osakkeet nousussa, Osku (dramatisointi). TV 2 1990, Ahaa-teatteri 1991, Loimaan kesäteatteri 1992
Jäljet vedessä, 4-osainen nuorten jännäri. TV 2 1990

Ritari Reinhold, viisiosainen TV-sarja. TV 2 1991
Ritari Reinhold, viisiosainen TV-sarja. TV 2 1992
Karvakuonojen Suomen historia, 8-osainen TV-sarja. TV 2 1992
Oodi Kuusamolle. Käsikirjoitus Hannu Hautalan multivisioon. Heurekan Verne -teatteri 1992
Bongari, 10-osainen TV-sarja. TV 1 1993

Yksinäinen ratsastaja, 4-osainen TV-sarja. TV 1 1994
Ritari Reinhold, kymmenosainen TV-sarja. TV 2 1995
Karvakuonot ja kaljaasin arvoitus, kuusiosainen TV-sarja. TV 2 1999
Karvakuonot ja kartanon kummitus, kuusiosainen TV-sarja. TV2 2000
Karhukirjeitä Karvoselle. 20-osainen satusarja. Yle 2001

Karhukirjeitä Karhumäestä. 20-osainen satusarja. Yle 2002 syksyllä

Mukana antologioissa ja kokoomateoksissa:
Kaiken maailman eläimiä. Otava 1991
Pieni aarreaitta III, Runoaitta. Koonneet Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto. WSOY 1993
Suomen lasten runotar. Toimittanut Kaarina Helakisa. Otava 1994.
Eläinrunojen kirja. Toimittanut Satu Koskimies. Kirjayhtymä 1997.
Aakkos- ja luontorunoja kirjassa Ällitälli. Otava 2000.
Matka mielikuvitukseen - lasten- ja nuortenkirjailijat kertovat teostensa taustoista. Tammi 2004.

Kirjallisuudentutkimusta:
Yrjö Kokko: sadun ja luonnon runoilija. WSOY 2003

Asiaproosaa:
Säilyykö saamelaisuus. Acta Botnica 1972
Teoria ja käytäntö - Runebergin proosakäsitykset. Aboensis. Turku 1979
Puhekieli ja murre radiossa. Kirjoituksia puhekielestä. Turun puhekielen projektin julkaisuja 1. Turku 1981
Kuinka tullaan lastenkirjailijaksi. Oriveden opit. WSOY 1984
Kulta-ajan kukoistuksesta nykypäivään. Pidättekö dekkareista 1985

Agentit asialla. Pidättekö dekkareista 1985
Agatha ja Ellery ihmemaassa. Ruumiin kulttuuri 1/85
Arska vartiossa. Ruumiin kulttuuri 1/85
Sitten tuli Spenser. Ruumiin kultuuri 4/85
Tekevät hyvää työtä, mutta Jeesus mikä kieli. Ruumiin kulttuuri 2/85

Harriet Vane - suomalainenko? Ruumiin kulttuuri 2/85
Tokko suanen koskaan ennee - eli kirjailija ja miljöö. Kuopiolainen 1/1990
Alkusanat. Esipuhe Raymond Chadlerin kirjassa Kiristäjät eivät ammu. WSOY 1991
Tom Sawyerin seikkailut. Onnimanni 3/1992
Kun nuorten romaani on hyvä. Vanhan kirjallisuuden vuosikirja 1993

Mitallisen runon kirjoittamisesta. Sanajonot paperille. KirjaKiehinen 1994.
Siniset silmät ja naurava suu - Raymond Chandlerin mieskuva. Liian pitkät jäähyväiset - kirjoituksia Ray-mond Chandlerista. Toim. Hannu Waarala ja Kyösti Salovaara. Like 1994
Hammettinmoinen kommunisti. Dashiell Hammettista poliittisena kirjailijana. Varjomiehen jäljillä. Toim. Keijo Kettunen. Suomen dekkariseura r.y. 1994
Jöröjukka 150 vuotta. Suomen Kuvalehti 13 31.3.1995.

Peppi Efraimintytär Pitkätossu. Keski-ikäinen lapsianarkisti. Turun Sanomat 14.5. 1995
Mieheksi selviytymisen tarina. Parnasso 3/1995
Kosto on suloinen. Alexandre Dumas ja Monte Christon kreivi. Radioessee. Yle 1 12.11. 1996
Aleksis Kivi ja suljetun huoneen arvoitus. Radioessee. Yle 1 19.11. 1996
Kun dominikaanit Turkuun tulivat. Pyhän Olavin luostarin perustamisesta 750 vuotta. Yhdessä Antti Joki-sen kanssa. Turun sanomat 7.2. 1999

Kumppanuuden korkea veisu. Turun Sanomat 7.3. 1999
Pankaamme käsi kätehen. Kirjakatsaus 1999
Olen unessa useasti. Kuopion yhteislyseo mielessäni 1959-1968. Kuopion yhteislyseon 80-vuotisjuhlakirja. Kuopio 1999
Kansankomedian kestosuosikkia hyljeksittiin teatterissa. Turun Sanomat 28.11.1999.
Robinsonin uusi tuleminen. Saaren yksinäinen seikkailee taas. Turun Sanomat 9.4. 2000

Viisitoista miestä ja Vainaan arkku –saari. Parnasso. Kolmas kirja. 2000
Oscar Wilde. Helsingin Sanomat, kirja-liite 30.11. 2000
Aleksis Kivi ja suljetun huoneen arvoitus. Ruumiin kulttuuri 4/2000.
Kansallisen sankarin kansainväliset matkat. Väinämöinen valaan vatsassa. Turun Sanomat 28.2. 2001.
Parhaat kamuni. Bibliofilos ?/2002.

Gudrun Ósfvifrintyttären rakkaudet. Kirjoja ja muita ystäviä. Onnittelukirja Kaari Utriolle ja Kai Linnilälle. Toim.Sirka Kurki-Suonio, Raija Majamaa, Kirsti Mäkinen, Marjut Paulaharju, Salme Sauri ja Päivi Setälä. Hämeenlinna 2002
Suolla kulkemisen taito. Turku liikkeelle 3/2002
Ernest Hemingwayn kadonnut kapsäkki. Turun Sanomat 3.12. 2002

Jukka Parkkisen toimittamat teokset
Pidättekö dekkareista (Toim. yhdessä Kai Ekholmin kanssa). Kirjastopalvelu 1985
Päässä tuulee. (Toim. yhdessä Markku Haapion kanssa). WSOY 1992
Saako pannukakulla istua? Muumilaakson mietekirja. WSOY 1994
Tuomas Alatalo: Olen ja saan sanoa. WSOY 1999

Lokakuusta lokakuuhun. Martti Häikiö 50 vuotta. Yhdessä Eero Sinkon kanssa. Painosalama 1999
Löydä Turku. Yhdessä Markku Haapion kanssa. Amanita 1999
Soomes on nii…. Lisalugemik soome keele õppijaile. Yhdessä Jukka Vahtolan kanssa. Kirjastus Koolibri 2001.
Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä. WSOY 2005.

Käännökset:
Svandammen (foto. Hannu Hautala), (ruotsiksi) Luonnonsuojelun Tuki 1982
Allstar, Calsen (saksaksi) 1997
Voroi i Pitkänen1, Baku (venäjäksi) 1998
Petshalba za vkashti, Osku! (Osakkeet nousussa Osku)
Aktsiite se Vdigat, Osku (Voittoa kotiin Osku) bulgariaksi 2001

Suku on pahin, Osku, bulgariaksi 2002
Onni on Oskussa kiinni, bulgariaksi 2003
Korppi-kirjat viroksi 2002
Suvi Kinoksen seitsemän enoa, latviaksi 2002
Lähteitä ja viittauksia
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3. Loivamaa, Ismo. BTJ, 2001.
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2. Loivamaa, Ismo. BTJ, 1999.
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Loivamaa, Ismo. Kirjastopalvelu, 1995.
Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 4 / toimittaneet Vuokko Blinnikka, Kari Vaijärvi. Suomen kirjastoseura, 1987.

Könönen, Marketta: Jukka Parkkisen inhimilliset eläimet. Teoksessa: Suomalainen satu. 2, Perinteitä ja moni-ilmeisyyttä. BTJ, 2010.
Sananjalkoja metsäpolulla / Marja Suojala/Virikkeitä 2004: 2, s. 90-91
Yhdestoista kerta toden sanoo / Marleena Jaatinen/Vinski: 2006: 1, s. 11
Treffit Jukka Parkkisen kanssa: samoileva sanaseppä / teksti: Iida Käyhkö ja Elsi Vertanen/Vinski: 2005: 1, s. 4-5
Oivallisia otsojuttuja / Terhi Laitinen/Onnimanni: 2005: 1, s. 5
Mulinaa ja nolopesijöitä / Tuula Korolainen/Onnimanni:2004: 4, s. 5
Erilainen sankarikarhu / teksti Sinikka Luhtasaari; kuva Matti Kivekäs; piirroskuvitus Pia Westerholm/Yhteishyvä 2003: 2


Barn- och ungdomsförfattare i Finland. III. Finlands biblioteksförening, 1983.


Kuva/Bild: Bo Strandén