Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Rapola, Martti

Synnyinaika
Synnyinpaikka
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Kuolinaika
Kuolinpaikkakunta
Koulutus tai tutkinto
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Maakunta-alue
Teokset
Tyyppi
kokoomateokset
tietokirjat
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
kokoomateokset
tietokirjat
Tyyppi
romaanit
Muut teokset (kääntäjänä)
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Nimi
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Elämäkertatietoa
Yo Porin lyseo 1910
Fil. kand. Helsingin yliopisto 1914
Fil. toht. 1923
Helsingin yliopiston suomen kielen dosentti
Turun yliopiston suomen kielen ja sen sukukielten professori
Humanistisen tiedekunnan dekaani
Helsingin yliopiston professori
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran esimies
Suomen Akatemian kielilautakunnan puheenjohtaja
Suomalaisen Tiedeakatemian esimies
Akateemikko
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Esseitä, kirjoituksia kielestä:
- Pelto jää taakse: esseitä ja impressioita. 224 s. WSOY, 1965.
- Risukoista riipomia: uusi sarja pakinoivia tutkielmia. 259 s. WSOY, 1953.
Tekstinäyte
Kesässä on kymmenen täyttymystä.
Ensimmäinen on se, kun tuomen kukat ovat tehneet tehtävänsä ja sirottavat terälehtensä valkeaksi lumeksi rantalehtojen nurmelle. Pikkulinnut ovat saaneet pesänsä valmiiksi ja täyttävät ilman ja maan loputtomalla laulullansa.
Nurmet kukkivat kirjavanaan: keltaista, sinistä, valkoista, punaistakin. Mutta varsinkin sinistä. Ja taivaalla purjehtii suuria valkoisia pilviä, sinihohtoisella taivaalla. Se on kesän toinen täyttymys. Silloin on juhannus.
Sitten tulee heinän aika. Luoko tuoksuu. Metsäniittyjen reunoissa ladot tuoksuvat yltäkylläisyyttänsä. Ja saunassa tuoksuu koivunlehväinen vihta.
Ahven alkaa syödä onkijan tarjoamaa täkyä. Miksi niitä sanotaankaan eri puolilla Suomea niitä suuria kyrmyniskoja, joita ei saa veneeseenkään pahlainta nostaen, vaan täytyy tarttua käsin siimaan ja vetää kuin uistinta? Ökyahveniksi, jornamokkeleiksi -.
Kesässä on kymmenen täyttymystä. Oi, niitä on paljon enemmän. Sekin on yksi, kun Matleenan päivän aikoihin iltataivaalta alkaa erottaa ensimmäiset tähdet: Vegan, Arcturuksen, Capellan, niin, ja vuodesta riippuen Jupiterin tai Marsin tai Saturnuksen.
Matleenan ja Helenan päivät! Nuori Leena, äiti, joka taluttaa nuorimmaistaan ja jonka kintereillä toiseksi nuorin pyörii arastellen jalkopohjiaan pistävässä heinänsängessä.
Sitten ilmestyvät kuhilaat pelloille, vadelmat varsiinsa, keltavahverot koivikon poluille. Ja ensimmäiset keltaiset lehdet. Ja illalla tuikkii valo pirtin ikkunoista. Joko se on kymmenes täyttymys? Siinä tapauksessa on yhdestoista se, kun pääskyset kerääntyvät laumoihin ja täyttävät kylätien varrella kaikki puhelinlangat kuin nuottiviivaston kahdeksasosa- ja kuudestoistaosa-nuoteilla. Kirjoittavat suurta sinfonista runoelmaa kesän jäähyväisiksi. Mutta ei kesä vielä silloinkaan lopu, kun lintujen muutto on alkanut. Kesässä on paljon enemmän kuin kymmenen täyttymystä. Sekin on vielä luettelematta, kun pihojen istutusrivit puhkeavat viimeisten kukkien, asterien ja krysanteemien ylenpalttiseen väriloistoon. Se on luonnon ja ihmisen yhteistä luomistyötä. Ellei ihmistyökin ole vain luonnon pakkoa.
Syksy on kesän viimeinen ja ihanin täyttymys. Se vasta täyttymys onkin. Syksy, omenat, tomaatit.
Kesän luomistyöstä ja täyttymyksestä on maailman aikoina kirjoitettu sadoittain kirjoja ja tuhansittain runoja. Kuka on ne kaikki lukenut? Kuka on lukenut edes kymmenennen osan kaikesta, mitä on kirjoitettu kesän ikuisesta ihmeestä? Ei kukaan. Ja miksi olisi lukenut? Turhaan.
Miksi minä istun kymmenenä ja taas kymmenenä kesäyönä kirjoittamassa näitä kesän mieleeni tuomia ja kesän kuluessa elämiäni, minä, joka etsin jo ensimmäistä harmaata hiusta ohimoiltani? Siksikö, että joku joskus näitä lukisi? Ehkä joskus joku vielä on minulle niin läheinen, että toivoisin hänen tulevan osalliseksi kaikesta tästä samalla tavalla kuin itse tunnen tämän kaiken omaksi saaneeni. Mutta vaikkei koskaan ketään olisi, joka vaivautuisi näitä lukemaan, niin kirjoittelisin kuitenkin, olen siitä varma. Kas, tämä kirjoittaminenkin on yksi kesän täyttymyksistä, täyttymyksistä, joita olkoon vaikka kymmenen kertaa kymmenen ja taas kymmenen ja jotka - olkoot miten turhia tahansa - mistä tiedämme, mikä ei ole turhaa? - kuitenkin täyttyvät itsensä vuoksi.
Mutta nyt on vasta heinän aika. Luoko tuoksuu ja lato metsäniityn laidassa tuoksuu. Ja myöhään illalla kuulee vielä käenkin kukkuvan.


(Simpukankuori 1943)
Lähteitä ja viittauksia
Kievari, Solja: Kodin maisemat. Artikkeli teoksessa Isän huone. SKS 2008

Sormunen, Eino: Itseään etsivän mietekirja. Martti Rapolan Simpukankuori. Teoksessa Sormunen: Kirkkotarhaa ja kulttuurimaata: vähäisiä tutkielmia ja mietteitä.
Aura 1945

Suomen kansallisbiografia 8. SKS 2006

Puranen, Rauni: Maailma kotiseudun kuvastimessa. Martti Rapola kaunokirjailijana. Kotiseutu 1983: 4

Itkonen, Terho: Martti Rapola, kielen viljelijä. Virittäjä 1991: 4

Länsimäki, Maija: Sata vuotta Martti Rapolan syntymästä. Kielikello 1991: 3