Lindstedt, Laura

Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Kuva: Heini Lehväslaiho / Teos
Katso video

 
 
Nimi
Lindstedt, Laura
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
Ammatti
Tekijän käyttämä kieli
Maakunta-alue
Elämäkertatietoa
Laura Lindstedtin (s. 1976) esikoisromaani Sakset ylsi syksyllä 2007 sekä Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinnon että Finlandia-palkinnon ehdokkaaksi. Toinen romaani Oneiron (2015) sai Finlandia-palkinnon.

- - -



Vanhemmat: opettajia

Toimet:
Kesätoimittaja sanomalehti Kalevan Kajaanin toimistossa (1995), yleisen kirjallisuustieteen tutor Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa (1998–2001), Suomen kulttuurihistoria 1–5 teossarjan kustannustoimittaja Tammen suurteososastolla (2001–2004), tekstianalyysikurssin opettaja Helsingin yliopiston yleisen kirjallisuustieteen oppiaineessa (2005–2006), yleisen kirjallisuustieteen assistentti (kesä 2006), tutkijakoulutettava yleisen kirjallisuustieteen valtakunnallisessa tutkijakoulussa (2007–2009). Kirja-arvosteluja, artikkeleita ja esseitä muun muassa Nuoressa Voimassa, Filmihullussa, Kiiltomadossa.

Opinnot:
Ylioppilastutkinto Kajaanin Linnan lukiossa (1995), filosofian maisterin tutkinto Helsingin yliopiston taiteiden tutkimuksen laitoksella (2002). Pääaineena yleinen kirjallisuustiede, sivuaineina teoreettinen filosofia, ranskan kieli, taidehistoria, semiotiikka.

Palkinnot:
Finlandia-palkinto 2015
Toisinkoinen-palkinto 2015
Akateemisen Varjo-Finlandia 2015
Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkintoehdokas (2007) ja Finlandia-ehdokas (2007)

2017: Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoehdokas
2016: Runeberg-palkintoehdokas
2016: Tulenkantaja-palkinnon ehdokkuus

Muu toiminta:
Taiteilijoiden ja tutkijoiden sosiaaliturvan ajaminen TATUSOTU-kansalaistyöryhmässä, toiminta Kulttuuriosuuskunta Kronoptikonissa.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Hänellä on sininen silmä. Runo nuorten kirjoittajien antologiassa Heti tänään. 13–18-vuotiaitten runoja. Toim. Satu Marttila, Hannu Kankaanpää, Jarmo Heikkinen. Kirjayhtymä 1992, s. 106.

Artikkeli ”Mielin kielin – kommunikaation ongelma sarrautelaisessa poetiikassa” Nuoressa Voimassa 6/2002 s. 36–41.

Mikä liikuttaa Lola Montezia? Essee Max Ophulsin elokuvasta Lola Montez. Filmihullu 4/2003 s. 39–41.

Kutsut kahdessa huoneessa. Essee Alain Robbe-Grillet’n novellin Mallinukke ja Jean Cocteaun romaanin Kauhukakarat lukemisesta. Nuori Voima 3/2003 s. 8–11.

Laulu kahdesta ihmisestä. Laura Lindstedt kirjoitti ja ohjasi poeettisen dialogin, ”sanasävellyksen”, Laulu kahdesta ihmisestä F.W. Murnaun mykkäelokuvaan Auringonnousu (1927). Ensiesitys 24.4.2005 elokuvateatteri Orionissa.

Artikkeli ”Häiriöitä elokuvasalissa! F. W. Murnaun Auringonnousu sanasävellyksenä” Nuoressa Voimassa 1–2/2005 s. 23–29.

Hiuskarvan varassa. Essee F.W. Murnaun elokuvasta Auringonnousu. Filmihullu 1/2005 s. 28–30.

Taiteen uudelleensynnyn manifesti. Filmihullu 1/2006

Muistan. Muistelus Nuoren Voiman 90-lukuteemanumeroon, joka on koostettu Georges Perecin teoksen Je me souviens (1978) muotoa mukaillen. Nuori Voima 5/2006, s. 17–18.

Mars, taaksepäin! Artikkeli Samuel Beckettin romaanista Watt (1953). Ilmestynyt Kiiltomadossa 5.7.2006.

Vuorikadulla. Lindstedt Teoksen kirjailijablogin vieraana 20.11.2007–20.12.2007.

Nossendorf 11.8.–14.8.2006. Impressioita tila-aikateoksessa. Hans Jürgen Syberberg : kuvainraastaja Saksasta (Kronoptikon 2007).

Mutta miksi te ette kirjoita? Käännös Nathalie Sarrauten romaanin Entre la vie et la mort (1968) yhdestä luvusta sekä aiheeseen liittyvä essee ”Mutta miksi te ette kirjoita? Te vain puhutte…” Nuori Voima 1–2/2007, s. 19–23.

Bayreuthin kirje Michel Houellebecqille. Essee teoksessa Mitä Houellebecq tarkoittaa? : esseitä Michel Houellebecqista (Savukeidas 2010).

Nathalie Sarraute – ensimmäistä lukijaa etsimässä. Teoksessa Tarinoiden paluu : esseitä ranskalaisesta nykykirjallisuudesta. Toim. Päivi Kosonen, Hanna Meretoja ja Päivi Mäkirinta. Avain 2008.

Kylmiltään päin kummaa. Liiton leikkauksia monitaiteeseen. Teoksessa Liittolaiset: Nuoren Voiman Liitto 90 vuotta yhdessä Martti-Tapio Kuuskosken kanssa. Toim. Eino Santanen ja Aki Salmela. WSOY 2011.

Mitä tapahtui Anne-Mari Strengille 24. elokuuta?
Yleisöä aktivoiva proosaesitys yhdessä Sinikka Vuolan kanssa. Mahdollisen Kirjallisuuden ilta Runokuussa 24.8.2012.

Tropistisia interventioita Kohlhaasin aikaan eli kuinka kerronnan reaktioajoilla leikitään. Teoksessa Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran Vuosikirja 2012. Toim. Markku Eskelinen ja Laura Lindstedt. MKS 2012.

Rosa Imaculadan sydän. Tanssia. proosaa ja sydänääniä yhdistävä teos; teksti ja esitys Laura Lindstedt, tanssijat Auri Ahola ja Valtteri Raekallio. Kajaanin runoviikko 6.7. 2013 ja Runokuu-festivaali 22.8. 2013.
Toimitustyöt

Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran Vuosikirja. (yhdessä Markku Eskelisen kanssa). MKS 2012.
Tekstinäyte
III KOHTAUS
Ä Ä N E T
[Auringonnousua on kulunut 20 minuuttia 22 sekuntia]

MIES

(Mies herää, hypähtää sängystä istualleen, kuva zoomaa kaisloihin. Mies huutaa niin että r-kirjain korostuu väkivaltaisesti)

IRRRRTI…!

(Mies painaa päänsä käsiin, kohottaa sitten katseensa. Sana ”rikos” lähtee liikkeelle vähitellen, kun kuva siirtyy pihalla kanoja ruokkivaan Vaimoon. S-kirjain jää sihisemään kuin kiukkuinen käärme)

RRRRIKOSSSS…!

NAINEN

(Nainen ottaa s-kirjaimen, tulee siihen mukaan ja rauhoittaa sen hyssyttelyksi…)

Shhhhhhhhh……..

(…Kun Nainen ilmestyy huulineen kuvaan, hyssyttelyn s-kirjain muuttuu kimeäksi käärmeen sihinäksi. Kun tulee kuvakollaasi – Nainen halailee miestä alhaaltapäin ja kuvassa oikealla on Naisen iso kasvoprofiili – s-kirjaimesta syntyy suudelma…)

…Sssssssuudelma!

(…äänekkäitä sisään- ja uloshengityksiä, joista alkaa muodostua ha-tavu ja vähitellen sana ”haluan”)

Hhhhhhhaluan….!

MIES
(laittaa kädet korvilleen)

Lopeta! Minulla ei ole voimia!

NAINEN

(Kuva siirtyy pihalla olevaan Vaimoon)

(päättäväisesti, komentavasti) Siksi jatkan, pyydän: nouse seisomaan, ota muutama askel, kävele ovelle (Mies kävelee ovelle). Kutsu vaimosi sisään, pyydä hänet luoksesi. (Vaimo tulee sisään; toruvasti) Rentoudu, olet liian jäykkä, säikytät hänet (lähikuva Vaimon epäluuloisista kasvoista…) herätät epäluuloja. (…jotka sulavat hymyyn. Nainen kehuu mairean maanittelevasti) Noin. Hyvä. Jatka. Puhu hänelle, puhu hitaasti, puhu pehmeällä äänellä. Sano: Me lähdemme, me teemme retken. Me teemme retken veneellä.

Te teette retken veden yli.
Hän ei palaa enää koskaan!

(Elokuvan tekstiplanssi:
We’re going for a trip across the water.
I may not be back for quite a while.)

(Retkelle valmistautuminen alkaa. Tulee musiikkijakso, johon alkaa kasvaa mukaan Miehen omantunnon ääntä eli eri painotuksilla lausuttuja e-alkuisia lauseita – empiviä, ehdottomia, varovaisen tunnustelevia, paniikissa sanottuja, kyseleviä jne. Miehen puhe lähtee liikkeelle, kun haukkuva koira tulee ensimmäisen kerran kuvaan)

Ei. Ei koskaan. Ehkä? Ei koskaan! Ehkä kuitenkin? Ei. Ehdottomasti ei. Etkö usko? Ei niin kauan kuin minussa henki pihisee! Ei varmasti. Ei ikipäivänä. Ei kuuna kullanvalkeana. Ei vaikka repisitte kynnet sormistani! Ei koskaan! Ei… kai sitten koskaan. Ei, ei tietenkään. Ehkä… kuitenkin? Ei! Etkö usko! Eikö se mene perille: Ei koskaan! Ehdottomasti ei! (jne.)

NAINEN

(terävä keskeytys, kun koira irtoaa ketjustaan)

Ei!

(äidillisen suostuttelevasti)

Älä kuuntele omantuntosi ääntä, omatuntosi tuntee vain yhden äänen…

MIES

(epätoivoisesti) …yhden äänen joka on omani…

NAINEN

…joka on sinun heikoin äänesi. Ääni ilman kaikua, ääni ilman aaltoja, ääni pään sisällä, ilmattomassa tilassa…

(näillä main, sanan ”kaikua” kohdalla, alkaa seuraavan teeman, ”sydämen äänen”, pohjustus musiikissa. Sellon tai viulun kaikukopan koputus, tu-tum; tässä vielä hiljaa, epämääräisemmin)

MIES

Ei siis ääni ollenkaan?

NAINEN

Ei siis ääni ollenkaan.

(Sydämen tu-tum alkaa vahvistua, siihen voi toinen soitin tulla mukaan, viulun/sellon ääni ja nopeita koputuksia, ”rytmihäiriöitä”. Mies soutaa rantaan.)

MIES

(”Sydämen ääni” -puhe alkaa sillä hetkellä kun mies tarttuu koiraa kaulapannasta viedäkseen sen takaisin. Rytmi kiihtyy vähitellen, hitaasti, ässät alkavat suhista yhä kiivaammin, puhe alkaa katkeilla änkytykseen. Jossain vaiheessa tu-tum-hakkaukseen, jousen ääniin ja Miehen sopotukseen tulee mukaan hengästynyt hengitys, kuin joku juoksisi)

Sovittu. Selvä se. Sopii kyllä. Sehän sopii. Saa mennä näin. Näin on sovittu. Sekin käy, se… kai sitten käy. Sitten se menee näin. Selvä. Siksihän näin sovittiin! Syystä kyllä, se… selvä se… Sopii. Saa mennä näin. Syteen tai saveen.
Se… se käy, sehän kyllä sopii… Synti… Säkki… Suu säkkiä myöten suljettu… Syystä kyllä… Se on selvä… (jne.)

(kun Mies kääntää venettä, rytmi nopeutuu ja nopeutuu, alkaa muljahdella rytmihäiriöiksi. Infarktisesti haukottuja s-alkuisia tavuja)

Se… Se… Sa… So… Si… Sy… Se… Su… Si… Sa… Sä…Sy… So…

NAINEN

(Nainen keskeyttää kakofonian, kun Mies on kääntänyt veneen; tu-tum loppuu mutta hengästynyt hengitys jatkuu, hidastuen, rauhoittuen)

Rauhoitu! Pidä tunteesi kurissa! Tunteesi tulevat tutusta rytmistä…

MIES

(parahtaa) …minun sydämestäni!

NAINEN

…sinun sydämesi lyönneistä. Supistumisista, laajenemisista…

MIES

…sykäyksistä…

NAINEN

…yhä nopeammista…

MIES

Pelkkää verenkiertoa?

NAINEN

Pelkkää verenkiertoa.

NAINEN

(Vaimo pälyilee ympärilleen, linnut lehahtavat lentoon. Kuva siirtyy Mieheen, joka alkaa hidastaa soutuaan. Nainen alkaa kuiskia ohjeita)

Hidasta… hidasta… (Mies lakkaa soutamasta) lakkaa jo liikkumasta… vapauta kädet puristuksesta… (Mies irrottaa kädet airoista) Avaa ensin oikea kätesi, avaa sitten vasen kätesi…Koukistele sormiasi, ravisuta ranteitasi, koeta saada veri kiertämään ruumiissasi… Käännä kasvosi pois, sulje silmäsi… sulje hyvä mies silmäsi!… Nouse ylös, ota pari askelta, (ääni muuttuu halukkaan anelevaksi) tule, tule lähemmäksi… Tule vielä vähän lähemmäksi… (ääni muuttuu tuskaisaksi, halun ja inhon sekaiseksi) Ojenna kätesi, avaa sormesi (Vaimo on ristinyt kätensä)… avaa heti sormesi!… Älä katso kasvoihin… Älä vain katso kasvoihin!

(Mies vetää kädet kasvoilleen: jokin vahva ääni esim. viululla)



Ote poeettisesta dialogista Laulu kahdesta ihmisestä (2005), joka on tehty F. W. Murnaun mykkäelokuvaan Auringonnousu (1927).
Lähteitä ja viittauksia
Kotimaisia nykykertojia. 7 / Anna Pihlajaniemi & Katri Riihivaara. BTJ Kustannus, 2008.
Videot
Elävän arkiston upotuskoodi
Automaattisesti tuotettuja vinkkejä hakusanoihin perustuen. Nuolisymbolia klikkaamalla näet vinkkauksen perusteet.
Teosvinkki: otsikko on linkki teoksen tietoihin
Kirjailijavinkki: otsikko on linkki kirjailijan tietoihin
Hakusanavinkki: lisää hakusanalla kuvailtuja teoksia
Katso myös
Latvala, Taina(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Sukupuoli
    nainen
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Lähteitä ja viittauksia
    Kotimaisia nykykertojia. 7 / Anna Pihlajaniemi & Katri Riihivaara. BTJ Kustannus, 2008.
  • Pulkkinen, Riikka(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Sukupuoli
    nainen
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Lähteitä ja viittauksia
    Kotimaisia nykykertojia. 7 / Anna Pihlajaniemi & Katri Riihivaara. BTJ Kustannus, 2008.
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Sammalkorpi, Virve(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Sukupuoli
    nainen
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Snellman, Anja(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Sukupuoli
    nainen
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • On sama kuin
    Kauranen, Anja
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Konkka, Anita(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Sukupuoli
    nainen
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Itkonen, Juha(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Lähteitä ja viittauksia
    Kotimaisia nykykertojia. 7 / Anna Pihlajaniemi & Katri Riihivaara. BTJ Kustannus, 2008.
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Bergroth, Aina(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Sukupuoli
    nainen
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Lähteitä ja viittauksia
    Kotimaisia nykykertojia. 7 / Anna Pihlajaniemi & Katri Riihivaara. BTJ Kustannus, 2008.
  • Marttinen, Tittamari(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Sukupuoli
    nainen
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Synnyinpaikkakunta
    Kajaani
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Forsblom, Harry(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Westö, Mårten(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Tekijän käyttämä kieli
    suomi
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  •