Rotko, Tuula

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

Kuva: Kalevan kuva-arkisto/Tapio Maikkola 4.2.1997

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Koulutus tai tutkinto

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Teokset

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Elämäkertatietoa

synt. 1944 Kajaanissa
asuu Tampereella
naimisissa, kaksi aikuista lasta
sanomalehtitutkinto Tampereen yliopistossa
ammatti: kirjailija

Muut toimet:
toimittajana yli 25 v. Käsikirjoitus ja ohjaus kymmeniin television lastenelokuviin 1970-luvun lopulla ja -80-luvun alkupuolella. Aikuisten keskuudessa tunnetuin on 4-osainen läpisävelletty Balladi kalastajakylän pojasta.

palkinnot: Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1998
Suomen Kulttuurirahaston apuraha 2004
Valtion 1-vuotinen kirjailija-apuraha 2000
harrastukset: kirjallisuus, teatteri, musiikki, kuvataide, kuntoliikunta

Tuula Rotko on tamperelainen kirjailija, jonka esikoisteos Saman taivaan alla ilmestyi 1996. Hänen tuotantoonsa kuuluu neljä romaania. Tuula Rotko on käsikirjoittanut ja ohjannut kymmeniä television lastenelokuvia 1970-luvun lopulla ja 80-luvun alkupuolella.

- Susi ja surupukuinen nainen on yövaloa hehkuva ihmissuhdedraama, jossa satu ja karkea todellisuus kohtaavat . . . Tuula Rotkon kieli on runollista ja maalailevaa. (Aamulehti 16.9.1998, Maila-Katriina Tuominen)

Tuula Rotko on tehnyt kirjoittamistyötä ammatikseen yli 30 vuotta. Kirjailijan mielestä luova kirjoittaminen oli hänelle luontainen valinta lapsesta lähtien. Kirjan julkaiseminen jäi kuitenkin vuosiksi hautumaan, koska toimittajan työ on tarjonnut korvaavia mahdollisuuksia - tiettyyn pisteeseen. Kolmannen romaanin jälkeen [vuonna 2003] hän arvioi omat teoksensa itselleen yhtä merkittäviksi, koska "esikoinen avasi tien, toinen varmisti sen, kolmas osoitti, että minusta sitten todella tuli ammattikirjailija".

Itselleen tärkeitä kirjailijoita Rotko nimeää Gabriel Garcia Márquezin, Yashar Kemalin, Marguerite Duras´n ja Jose Saramagon. Tärkeitä teoksia hänelle ovat olleet Aitmatovin Valkoinen laiva, Sandemosen Ihmissusi ja Kerstin Ekmanin Tapahtui veden äärellä sekä Anais Ninin päiväkirjat. Hengenheimolaisekseen Rotko nimeää Timo K. Mukan.
Pirkanmaalaisuutta ei Tuula Rotko pidä itselleen tärkeänä, kuten ei minkään muunkaan maakunnan tai paikkakunnan identiteettiä.

Esikoisromaania Saman taivaan alla (1996) on kiitetty jäntevyydestä ja kirkkaista lauseista. "Saman taivaan alla on perinteinen romaani, jolle löytää vastinpareja suomalaisesta kirjallisuudesta viljalti. Rotko kuvaa merellisessä ympäristössä asuvia ihmisiä, jotka elävät ns. yksinkertaista ja oikeaa elämää. -- tarkkavainuinen tilanteiden ja kohtausten vangitseminen jaksaa pitää lukijan otteessaan." (AL 15.10.96, Maila-Katriina Tuominen)
Tuula Rotkon esikoisromaani Saman taivaan alla on perheromaani ja sukutarina, vuonna 1998 ilmestynyt pienoisromaani Susi ja surupukuinen nainen on: "yövaloa hehkuva ihmissuhdedraama, jossa satu ja karkea todellisuus kohtaavat. -- Tuula Rotkon kieli on runollista ja maalailevaa. -- Musta balladi soljuu luontevasti kohti tulkinnoille avoimeksi jäävää loppuaan." (AL 16.9.1998, Maila-Katriina Tuominen)
Rotkon teosten kritiikeissä on kiinnitetty erityishuomiota kieleen ja moniulotteisten henkilökuvien luomiseen.

Rakkautta vainon aikaan on Tuula Rotkon v. 2003 ilmestynyt historiallinen romaani, joka sijoittuu 1700-luvun Suomeen. Kaija Valkonen arvioi: "On ollut iso riski koota isonvihan kolkoimmat vaiheet tarinaksi ilman viihteen tuttuja pehmusteita. Mutta kunhan kestää romaanin kymmenet tai sadat katkotut päät ja halkaistut vatsat, raiskaukset, ryöstöt ja tulipalot, saa palkaksi melko vaikuttavan lukukokemuksen. -- Herkeämätön pelko ja ahdistus tekee romaanista entistä purevamman kannanoton sotaan. Tappamista, tuhoa ja väkivaltaa ei yksinkertaisesti pääse pakoon." (HS 22.10.2002, Kaija Valkonen)

Tuula Rotkon terveiset lukijalle: "Minusta on ihanaa huomata kirjastossa käydessä, että kirjani ovat menossa. Kuvittelen, kuinka joku on käpertynyt mukavasti sohvan nurkkaan ja ahmii jotain kirjaani, kenties samalla mussuttaa suklaata tai juo kahvia, kenties hörppää välillä viiniä. Tai sitten asettuu yöpuulle ja uhraa osan unestaan, kun ei malta lopettaa lukemista ajoissa. Hyviä lukuhetkiä!"


Makuasioita:

Unohtumattomat ja vaikuttaneet taide-elämykset:
- Unohtumattomia kirjoja ovat mm.: Yashar Kemal: Haukkani Memed, Tsingiz Aitmatov: Valkoinen laiva, Gabriel Garcia Marquez: Sadan vuoden yksinäisyys ja Kuulutetun kuoleman kronikka, Marguerite Duras: Puoli yksitoista kesäiltana, Timo K.Mukka: Maa on syntinen laulu.
- Näihin aina palaan: Anais Ninin päiväkirjat
- Tätä levyä usein kuuntelen: Mozartin pianokonsertot 6, 17 ja 21 (varsinkin viimeistä).
- Elokuvat: Jane Campionin Pianoa jaksan aina katsoa.

Fiktiivinen henkilö, johon voisitte samaistua:
- Axel Sandemosen luoma Felicia (mm. Ihmissusi ja Felician häät).

Mieluisa paikka: maailmalla, kotimaassa, fantasiamaailmassa:
- Karhunpesä, ainakin talvella.

Asiat ja ilmiöt, jotka ärsyttävät:
- Suomalaisten itseruoskinta siitä, ettei olla tarpeeksi "eurooppalaisia". Mitä se sellainen "eurooppalaisuus" edes on - erilaisten kansojen kirjoa, johon me tuomme omat sävymme.

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Romaanit:

Saman taivaan alla (1996)
Susi ja surupukuinen nainen (1998)
Rakkautta vainon aikaan (2002, äänikirjana 2003)
Riikka Näkijä (2004, äänikirjana 2005)

Runo "Sitten joskus" antologiassa Että iloni olisi tuuli joka kantaa (Mummon kammari 2004)


Tuula Rotko on käsikirjoittanut ja ohjannut kymmeniä television lastenelokuvia 1970-luvun lopulla ja 80-luvun alkupuolella.

- Susi ja surupukuinen nainen on yövaloa hehkuva ihmissuhdedraama, jossa satu ja karkea todellisuus kohtaavat . . . Tuula Rotkon kieli on runollista ja maalailevaa. (Aamulehti 16.9.1998, Maila-Katriina Tuominen)

Tekstinäyte

Ote teoksesta Rakkautta vainon aikaan (2002)

Enkelin siivet herposivat aamuyöllä. Se lakosi kuin hauras seitti vauvan päälle.
Kuolema kumartui heidän ylleen. Se ei tahtonut tehdä rajuja liikkeitä, ei kutsua tuulta ei susia ulvomaan, vaan se suuteli lempeästi vauvan suuta ja silmiä ja ryyhelmäisiä poskia.
Riikka näki, miten vauva kalpeni ja päästi henkensä menemään kuin pienen untuvan. Kuului lähestyvää kavioiden kapsetta ja kohta tuttu, rauhoittava "karga, karga". Poika lähti ratsastamaan isänsä sylissä sinne, missä hedelmäpuut tuoksuivat, missä aurinko kultasi vuorten lumiset huiput ja värisytti hiekkaa mittaamattomalla tasangolla. Jokohan siellä oli kevät?

Lähteitä ja viittauksia

Kotimaisia nykykertojia 3 / toim. Kari-Otso Nevaluoma (BTJ Kirjastopalvelu 2000)
Kotimaisia nykykertojia 4 / toim. Ismo Loivamaa, Saara Vesikansa (BTJ Kirjastopalvelu 2005)
Sanelma : Kotimaisen kirjallisuuden vuosikirja / toim. Kaisa Kurikka (2001) sis. Johanna Stenroosin artikkelin: Kaksi minuutta, yksi ruumis: ihmissusimyytti Tuula Rotkon romaanissa Susi ja surupukuinen nainen

Lehtiartikkelit
Näkijänaisen tarina syntyi Luodon maisemaan / Tiina Haapalainen (Rantalakeus 22.9.2004 , s. 26-27)
Historian havinaa (Rantapohja 13.1.2005 , s. 9 Sanomalehti)
Kuolema ja viina : Tuula Rotkon lapsuuden raskaat varjot / Heljä Tuoriniemi (Seura 1997: 29 , s. 82 - 85)
Hailuoto osui isovihan verilöylyn keskipisteeseen (Artikkelissa kerrotaan kirjailija Tuula Rotkon vuonna 2002 ilmestyvästä teoksesta Rakkautta vainon aikaan) (Pohjolan työ 19.10.2001 , s. 16)
Tuula Rotko haluaa kirjoittaa vetäviä tarinoita / Antti Ervasti (Pohjolan työ 22.7.1999 , s. 8)
Saman vaivan alla / Olavi Jama (Kaleva 3.10.1996 , s. 19)
Ihmissusi Hailuodossa / Liisi Huhtala (Kaleva 23.9.1998 , s. 21)
Kristallikruunu saa vielä odottaa : Hailuoto inspiroi kirjoittamisen vauhtiin päässyttä Tuula Rotkoa / Liisa Laine (Kaleva 5.3.1997 , s. 25)
Tarinoiden luoto innostaa kirjailijaa / Marja-Riitta Vainikkala-Kejonen (Kaleva 16.3.2003 , s. 17)