Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Elenius, Emil

Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Kirjailija Emil Elenius vuonna 1937. Studio Alppila. Museoviraston kuvakokoelmat.
Kirjailijan muu nimi
Elenius, Anton Emil
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Kuolinaika
Kuolinpaikkakunta
Luottamustehtävät ja jäsenyydet
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Teokset
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
näytelmät
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellikokoelmat
Tyyppi
novellikokoelmat
Tyyppi
novellikokoelmat
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Elämäkertatietoa
s. 1877 Sysmä
k. 1949 Helsinki

Kansakoulunopettajaksi valmistunut Elenius työskenteli opettajana Suurkylän koulussa (1900-1919) ja myöhemmin Lahdessa (1920-22). Vuodesta 1922 hän toimi vapaana kirjailijana ja tilapäistoimittajana eri lehdissä. Hän oli Suomen Kirjailijaliiton jäsen.

"Tuntuu miltei kohtalon oikulta, että Sysmässä, kaukana meriteistä, syntynyt Emil Elenius tunnetaan suomalaisen kirjallisuuden ansiokkaimpiin kuuluvana saaristolaisten ja merenkävijäin kuvaajana." (Ellilä E. J., 1966)

Elenius oli ensimmäinen suomenkielinen saaristolais- ja merielämän kuvaaja. Hänen kertomuksensa ovat usein humoristisia ja meren ehdoilla eläviä ihmisiä ymmärtäviä. Hän toimi opettajana Suursaaressa vv. 1900-1919, ja useimmat hänen julkaisuistaan liittyvätkin Suursaareen. Tapahtumat on yleensä sijoitettu 1800-luvun loppuun tai kauemmaksikin.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Näytelmät ja kuunnelmat

Pirun miekka : runonäytelmä. WSOY 1922.
Saarelaislukkarin ensimmäinen merimatka : kuunnelma. WSOY 1931.
Terveisiä ulkomailta : yksinäytöksinen pila. AAK 1932.
Jääkuolema : kuunnelma. 1938.
Tekstinäyte
Sankari

- Jiikatkaa helkkarin vikkelästi molemmat brammipurjeet!
- Alas jaakari ja kiinni!
- Alas mesaani! Kiinni molemmat brammipurjeet! Kiinni mesaani!
Päämiehen itsensä ääni siten jyrisi kuunarin perällä.
Kaikki seitsemän miestä oli komennettu työhön.
Laivapojat hääräsivät ylimmällä brammiraa´alla. Yhä pimenevää, lunta tupruttavaa mustaa syysillan taivasta vasten näkyivät he vain epäselvinä haamuina. Vielä kerran riuhtaisi myrsky purjeen heidän käsistään riepoteltavakseen. Ankara pauke ja läiske, joka siitä syntyi, lakkasi kuitenkin pian, poikien saatua lopultakin purjeen valtaansa ja käärityksi lujasti raa´alle.
Isolla brammiraa´alla hääri pari vanhempaa miestä.
Keulapuomin nokassa kiikkui miehistä vahvin ja sai meren ja tuulen pieksämästä jaakarista poimeen toisensa perästä käärityksi kiinni puomille.

Saarelaistarinoita, 1976.
Lähteitä ja viittauksia
Suomen Kirjailijat 1917-1944. SKS 1981, s. 57.
Ellilä, E. J. Itähämäläisiä kirjailijoita 1966, s.20.