Aate

Kansakoulun alaluokat kävin Rovaniemen maalaiskunnan Marraskoskella, josta muutin perheen mukana Sodankylään v. 1953. Keskikoulun neljänneltä savotoille, sieltä armeijaan, armeijasta rakennustöihin Helsinkiin. Talvi putkimiehenä, toinen Kustannus Oy Otavan paperivarastolla. Takaisin Sodankylään huoltomieheksi Essolle, sitten rajajääkäriksi Lapin rajavartiostoon. Seinäjoelle timpuriksi ja edelleen Virroille hopeaseppäkurssille. Sodankylään jälleen ja naimisin.

Rakennettuani TVL:lle tukikohdan Sodankylään riensin vaimoineni ja lapsineni taas Helsinkiin maalaamaan yhden paperitehtaan. Sitten puusepänverstaalle, sieltä näyttämömieheksi Kansallis-oopperaan. Ovet paukkuen ulos ja Wärtsilän telakalle sisustamaan TV:stä tuttua "Lemmenlaivaa". Perhe lisääntyi yhdellä jäsenellä ja Ooppera halusi minut takaisin. Tällä kertaa lavastamoon, jossa toimin neljättä vuotta maan ainoana päätoimisena Rekvisiitantekijänä. Sain näyttämötaiteen Valtion apurahan ja jäin virkavapaalle v.1976. Ajattelin palata vasta sitten kun on pakko, ja samalla virkavapaalla veistelen vieläkin. Pakkoa ei ole tullut, joskin tilapäiskeikkoja Kansallis-oopperalle teen vieläkin.

Tulin takaisin Sodankylään kesällä 1976 ja sen jälkeen olen pysytellyt täällä. Toimialani on ollut kuvanveisto ryyditettynä lehtipiirrosten teolla ja pakinoiden kirjoittelulla lehtiin. Osittain niistä pakinoista ja piirroksista olen kasannut omakustannekirjojakin. Silloin tällöin olen teeskennellyt opettamista alkaen Suomen Teatterikoulun kursseista lukion ja kansalaisopiston kuvaamataitoon.

Harrastuspuolella pitänee mainita, että olin Suomen mestari ja luotettava maaotteluratsu painiurheilussa. Palkintosijoille olen päässyt SM-tasolla myös ainekirjoituksessa. Tukkilaiskisojen soudussa ja Tuppipelissä. Kunnanvaltuustossa olen istunut... ja lautakunnassa niin, että vieläkin vihaksi pistää. O´ Herra !

Elämäkertatietoa

Aate (oik. Erkki Alajärvi). Syntynyt 1942 Rovaniemellä. Nykyinen asuinpaikka Sodankylä. taiteilija, kuvanveistäjä, kirjailija. Toiminut lukuisissa erilaisissa ammateissa ja työtehtävissä, esim. näyttämömiehenä ja lavastajana Kansallisoopperassa. Hänet tunnetaan myös Velho-oopperan lavastajana. Alajärvi on toiminut päätoimisena kuvataiteilijana vuodesta 1976. Hän on kirjoittanut pakinoita ja hänen piirroksia on julkaistu eri lehdissä. Osa ilmestyneistä pakinoista ja piirroksista ovat saaneet myös omakustannekirjan muodon. Alajärvi on toiminut myös opettajan ominaisuudessa Suomen Teatterikoulun kursseista lukion ja kansalaisopiston kuvaamataidon opetukseen. Alajärvi on saanut näyttämötaiteen Valtion apurahan.

Alajärvi tunnetaan myös kirjailijana. Hänen kirjalliseen tuotantoonsa kuuluvat omakustanteet "Mateenlänget" -esseekokoelma sekä "Peilin syy" -runoteos. Vuonna 2008 Alajärvi toimitti ja kuvitti runokokoelman Raskaan sarjan runoja. Kirjassa on runoja ja aforismeja häneltä ja entisiltä painijoilta Pertti Ukkola, Tomas Johansson, Eero Suvilehto, Osmo Hekkala ja Aleksandr Karelin.

Alajärvi on kilpaillut myös kreikkalais-roomalaisessa painissa. Alajärvi saavutti lajissa SM-kultaa vuonna 1966 ja SM-hopeaa 972. Hän edusti urallaan Helsingin Jyryä, Lapin Veikkoja ja Viipurin Voimailijoita.

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Mukana teoksissa:

* Lapillinen 1999. Julkaisu No 1, 1996. Rovaniemi. Lapin kirjallisuusseura, 1999. Ammattitaiteilijana Lapissa / Aate [Alajärvi, Erkki]. 1999/1 (julkaisu no 6), s. 16-17.

Tekstinäyte

”Väärinkäsitysten välttämiseksi sanon heti kärkeen, että ilon arkaa ja liukasta matikkaa minä yritän pyydystää tästä arjen harmaasta ja sakeasta pohjamudasta.

Talvi painaa päälle. Made on notkea ja liukas eikä ote aina pidä. Pyrstön veurautus vain ja kourassa onkin vain mutaa. Ilo meni taas menojaan. Tietysti kysytään, pitääkö sen ilon tämmöistä olla ? Vahingoniloa. Toisille nauramista. Eikö minua koskaan hävetä?

Kysynpä vastaan : Mitä muuta iloa meillä mukamas olisi. Meill´ on hanki ja jää, meill´ on halla ja yö, kun etelässä iloitaan viinisadosta.

Näillä leveysasteilla ei vahingoniloa kummempaa iloa ole olemassakaan ja siihen meidän on tyytyminen. Hyvä, että on edes sitä.”

(Sitaatti Mateenlänget-kokoelmasta)