Vuola, Sinikka

Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
kuva: Tuukka Ylönen

 
 
Nimi
Vuola, Sinikka
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Koulutus tai tutkinto
Tekijän saamat palkinnot
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Maakunta-alue
Muu tekijä, esim. toimittaja
Kirjailijan omat sanat

Ala-asteella se alkoi: keskeyttelin luokkatovereitani usein kesken puheen ja korjasin heidän kielenkäyttöään. Sama rasittava tapa jatkuu ikävä kyllä edelleen. Kielioppi on ollut lapsesta asti suuri rakkauteni. On kiva mietiskellä kielen sääntöjä ja poikkeuksia, pilkkusääntöjä, taivutuskaavoja, relatiivilauseita ja lauseoppia, objektin ongelmia sekä ylipäänsä äidinkielen sudenkuoppia. Kun aikuisiällä työskentelin ensimmäistä kertaa kustannusyhtiössä, olin häkeltyneesti riemuissani siitä, että rasittava pakkomielteeni vihdoin palkittiin.

Tästä tullaan siihen, että runoudellahan ei voi olla kielioppia. Uuden runon edessä on joka kerta kuin tyhjyyden edessä: taas kerran on selvitettävä, mitä voi sanoa ja millä tavalla, mitä menetelmiä ja sanastoja käsillä oleva teksti vapauttaa ja mitä se sitoo; ja mikä jännittävintä, tuleeko yritys onnistumaan, teksti syntymään, kieli (tai ennemminkin kirjoittaja) taipumaan. Osmo Ikolan Nykysuomen käsikirjan täsmällisyydestä on melkoinen matka runon muljahtelevaan epävarmuuteen.

Tykkään tiiviistä muodosta. Kirjoitan sekä novelleja että runoja, ja jossakin vaiheessa epäröin, kumpaan olisi syytä keskittyä. Esikoispoikani syntymä vuoden 2004 lopussa merkitsi melkoisen voiman haltuunottoa: kävin läpi sekä äidinkieltä että lapsenkieltä, jokin tiiviisti suljettu portti raottui, ja niin kirjoitin valmiiksi esikoisrunokokoelmani Orkesteri jota emme kuule.

Maailmankirjallisuudessa on yksittäisiä teoksia ja jopa yksittäisiä lauseita, joita rakastan yli kaiken, ja tiettyjä säkeitä ja virkkeitä toistelen ajatuksissani kuin mantroja, niin tiheitä ja merkittäviä ne minulle ovat. Minulla on eri kielialueiden kirjailijoissa eräitä sielunsisaria ja -veljiä, joita en kuitenkaan lähde nimeämään. Kuka nyt rakkaitaan jonoon pakottaisi? Sitä paitsi aika harvoin ihailen jonkun kirjailijan koko tuotantoa kauttaaltaan; syvimmät kiintymyksen kohteeni ovat yleensä yksittäisiä romaaneja/runoja/novelleja. Miellyn usein kirjoitustyyleihin, jotka voimakkaasti poikkeavat omastani. Ja: vaikuttavathan nekin kirjat, jotka ovat vielä lukematta.

Runojen fysiikkaan, rytmiin ja väriensäätelyyn Sergei Prokofjevin sävellyksillä on minulle suuri merkitys, samoin ylipäänsä sillä, että olen aikaisemmin opiskellut musiikkia. Tyhjä paperi on eräänlainen partituuri, johon stemmoja ei vielä ole merkitty näkyviin. Toisten puhetta kuullessani alan usein hahmottaa, millä tavoin ääneenlausutut sanat voisi sijoittaa paperille, ja erityisen täsmällisesti kuulen ja näen säkeenylitykset, rajakohdat, välimerkit. Suuri osa runonkirjoittamiseen menevästä ajasta kuluukin typografisten sijoittelujen kokeilemiseen: joka runon kohdalla on löydettävä omat keinonsa.

Runoilijan on siedettävä ihan uskomaton määrä kaaosta, sillä alitajuntakin pyrkii mukaan kaikin keinoin. Kun viimeistelin esikoiskirjaani, teosta, jossa viitataan hengittämiseen ja hengityselimiin, sairastin itsekin viikkokausia hengitystieinfektioita. Oman äänen etsiminen siten sekä metaforisoitui että inkarnoitui. Alitajunta ja sattuma ovat uutta tekstiä synnyttelevän kirjoittajan parhaat kaverit. Tärkeintä on, ettei niiden osuutta pyri estämään. Kun antautuu mahdollisuuksille, toisinaan sattuu niin, että viikko- tai kuukausikausia ratkaisemattomuuttaan kiusannut kohta tekstissä selkenee ja runo paljastaa oman kielioppinsa: näinhän se onkin.
Elämäkertatietoa
Sinikka Vuola (s. 1972) on helsinkiläinen runoilija. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri. Vuola on työskennellyt mm. tiedottajana ja tietokirjatoimittajana. Orkesteri jota emme kuule on Vuolan esikoiskokoelma. Vuolan harrastuksena on klassinen musiikki.

Lukukeskus

---

toimet:
työskennellyt mm. kustannus-, vakuutus-, opetus-, tiedotus-, toimitus- ja uhkapelialalla

opinnot:
Filosofian maisteri Helsingin yliopistosta (pääaine yleinen kirjallisuustiede, sivuaineet kotimainen kirjallisuus, keskiajan tutkimus, musiikkitiede).
Opiskellut lisäksi Helsingin Konservatoriossa pianon ja oboen soittoa.

harrastukset:
klassinen musiikki ja liikunta

Lisäksi proosaa, runoja (mm. Lahden runomaratonin kilpailuantologiassa Unelmat ja naamiot, 2003), esseitä, kirja-arvosteluja ja haastatteluja sekä tilaustyönä kirjailijaprofiileja eri julkaisuihin (mm. Sähköiset säkeet, Sanojen aika, Kiiltomato, MotMot, Lumooja, Kulttuurivihkot, Kirjakatsaus, Teema).


Makuasioita:

Minulla on kahdenlaista kirjarakkautta: kestosuosikit sekä kausiluonteiset ihastukset. Kestorakkaudet ovat yksittäisiä kirjoja sekä yksittäisiä lauseita ja rivejä, joiden pariin palaan yhä uudestaan. Ne eivät ehdy, vaan päinvastoin, tiettyinä elämänvaiheina ja kirjallisen kehityksen kausina suorastaan janoan niitä ja mutisen niiden sanoja itsekseni, kuin lohduttaisin tai rakentaisin itseäni. Toisaalta usein pihkaannun kirjoihin, joihin muutenkin olen tuona ajankohtana paneutumassa. Tutustuminen johtaa suurempaan tuntemiseen, ja olo on kuin rakastuneella.

Musiikissa kivijalkana ovat Mozart ja Prokofjev. Vastakohdat vetävät puoleensa: toisaalta ooppera (Puccinin Tosca ja saman herran Turandot, Janácekin Katja Kabanova, Saariahon Kaukainen rakkaus, vahvat naisroolit), ja toisaalta kamarimusiikki (Ravel, Schumann, Schubert), sekä konserttomuoto, orkesteri ja solisti dialogisina vastapooleina. Beethovenin neljäs pianokonsertto on tärkeä apu kirjoittamisessa ja yleensä tepsii, jos mikään muu (edes Prokofjev) ei tepsi. Sellokonsertot: Dvorákin loistokkuus, Schumannin liukuminen pois tasapainosta. Messiaenin Turangalîla, Shostakovitshin jazzsarjat, Bachilta kaikki.

Elokuvista olen nähnyt Buñuelin Päiväperhon ainakin kaksikymmentä kertaa. Rakkaita muita: Viscontin Kuolema Venetsiassa, Haneken Pianonopettaja, Yimoun Punainen lyhty, Sautet’n Tunteeton sydän, Webberin Tyttö ja helmikorvakoru, Weirin The Truman Show, Kubrick, Bergman, jotkut Allenit, Chaplinin myöhäistuotanto, Hitchcock ja muutenkin kauhuleffat ja jännärit.

Olen näitä suurisilmiä joiden on nähtävä taulut livenä. En osaa kuvitella jonkin pikkuruisen painokuvan ja katalogiselostuksen pohjalta, miltä teos käytännössä näyttää 3x2 m -koossa; en hahmota sillä tavalla. Amsterdamissa näin van Goghit, ne olivat niin värin kyllästämiä, että näyttivät aivan karvaisilta. Ne olivat kuin liikkeessä koko ajan: askeettisuutta, fanaattisuutta, kohtisyöksymistä, tyventä.

Myös pelit merkitsevät nopeaa siirtymää fantasiamaailmaan, ja tykkäänkin suunnattomasti sekä lautapeleistä (etenkin Alias, Carcassonne, Puerto Rico), PC-peleistä (Civilization, Age of Empires, Heroes of Might and Magic, SimCity) että melkein mistä tahansa pelaamisesta shakista krokettiin.

Mieluisia paikkoja ja miljöitä ovat alitajunnan tarjoamien unien ja oivallusten lisäksi kirjastot, hautausmaat, lentokentät, meri ja pohjattomuuden vaikutelma, vieraat kaupungit sekä eräiden PC-pelien maisemat. Historiallisena maastona kiinnostavat keskiaikaan liittyvät ilmiöt: naurukulttuuri, roomalaiskatolisuus, pyhimykset ja trubaduurit.

Tykkään matkustamisesta, Nykysuomen sanakirjasta, kirjastolaitoksesta, lukemisesta ja kieliopista, musiikin teoriasta sekä oboen ja pianon soittelusta, mikrointervalleista, peleistä ja leikeistä, askartelusta, elokuvissa käymisestä, intialaisesta ruoasta, talvesta, eläinkunnasta, epäkaupallisuudesta, valaistuista suurkaupungeista yöaikaan, yöstä kun se on sinisimmillään. Oopperasta, se kun on niin järjenvastaista: ihmiset laulavat kuollessaankin.

Inhoan tosi-tv:tä. Inhoan sitä, että kirjojen sivujen kulmia taitellaan – varma keino murtaa paperin kuidut ja turmella kirja.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Novelli "Adlerin tapaus" Gummeruksen Novellit 2006 -antologiassa.
Englanninkielinen käännös antologiassa New Finnish Fiction, kääntäjä David Hackston.

Runoja "Tässä on nainen luonnollista kokoa" antologiassa Pimppini on valloillaan (WSOY, 2012).

Runoja käännetty italiaksi antologiaan "Il limite della neve. La nuova poesia finlandese" (kääntäjä: Antonio Parente).
Tekstinäyte
Joukot ovat rautaa ja terästä, aseet kultaa ja hopeaa
kenraali, neuvonantaja, vaunut, tykki, ratsumies, sotilas,
torni, kuningaslähetti ja ratsu,
Kuningas liikkuu arvokkaasti, ruudun kerrallaan,
hän ei voi kiirehtiä
ja kävelykeppi on kolmesta kohtaa paikattu,
Linna, piirretty ja rakennettu
Upeimmissa huoneissa lattia
liian säännöllistä ruutua
jotta tuntisin oloni hyväksi,
Hän katselee kuolemaa, kuolema pullonvihreillä silmillään häntä : vihollinen
seuraa siirtojani mutta
sairaus ja kuolema eivät,
ne liikkuvat minne tahtovat Kuin Kuningatar
muut ovat nappuloita : jähmeää kultaa, hopeaa ja terästä,

(Teoksesta Musta ja punainen, Tammi 2009)


Intervalli: matka/
kahden välillä, sellaiseen ei pidä/
niin vain syöksyä. Valmistelet parhaita retkiä/
pitkään, mittaat etäisyydet linnuntietä//

laukku laukulta pakkaat järjestystä Treenaat vuosikaudet/
yhtä ainoata sävelaskelta varten,/
piirrät reitit, valmistuessaan yhä vanhenevat kartat Kynän terä//

katkeaa, hiili haalistuu Tarkka piirros purkautuu, muisto pettää/
näkyvyyden, heittäytyy tapahtuneen päälle/
kuin kaiku: harppaat paljain suin, suin päin sävelestä toiseen, lopusta alkuun,

(Teoksesta Orkesteri jota emme kuule, Tammi 2007)
Lähteitä ja viittauksia
Suomalaisia nykyrunoilijoita 2. Avain, 2011.
Automaattisesti tuotettuja vinkkejä hakusanoihin perustuen. Nuolisymbolia klikkaamalla näet vinkkauksen perusteet.
Teosvinkki: otsikko on linkki teoksen tietoihin
Kirjailijavinkki: otsikko on linkki kirjailijan tietoihin
Hakusanavinkki: lisää hakusanalla kuvailtuja teoksia
Katso myös
Dahl, Rita(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Ammatti
    arvostelijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Sukupuoli
    nainen
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Lähteitä ja viittauksia
    Suomalaisia nykyrunoilijoita 2. Avain, 2011.
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Ammatti
    runoilijat
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian maisterit
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    toimittajat
  • Latvala, Taina(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian maisterit
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Sukupuoli
    nainen
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tekijän saamat palkinnot
    Kalevi Jäntin palkinto: 2007
  • Ammatti
    toimittajat
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Sinervo, Helena(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    runoilijat
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Ammatti
    arvostelijat
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Sukupuoli
    nainen
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian maisterit
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Niklander, Hannu(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Ammatti
    runoilijat
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Ammatti
    toimittajat
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian maisterit
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Katajavuori, Riina(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian maisterit
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Sukupuoli
    nainen
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Ammatti
    runoilijat
  • Synnyinpaikkakunta
    Helsinki
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Forsblom, Harry(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    runoilijat
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Kuolinpaikkakunta
    Helsinki
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Ammatti
    arvostelijat
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Virolainen, Merja(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian maisterit
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Ammatti
    runoilijat
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Sukupuoli
    nainen
  • Ammatti
    arvostelijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Ammatti
    toimittajat
  • Pyysalo, Joni(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Ammatti
    arvostelijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Ammatti
    toimittajat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Lähteitä ja viittauksia
    Suomalaisia nykyrunoilijoita 2. Avain, 2011.
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian maisterit
  • Ammatti
    runoilijat
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Karlström, Sanna(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykykirjailijoita
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    runoilijat
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Sukupuoli
    nainen
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Lähteitä ja viittauksia
    Suomalaisia nykyrunoilijoita 2. Avain, 2011.
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Ammatti
    kirjailijat
  • Lehikoinen, Tiina(henkilö, kirjailija tai muu tekijä)
  • Kansallisuus
    suomalaiset
  • Sukupuoli
    nainen
  • Tekijän käyttämä kieli
    Suomen kieli
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2000-2009
  • Lähteitä ja viittauksia
    Suomalaisia nykyrunoilijoita 2. Avain, 2011.
  • Tyyppi
    henkilö, kirjailija tai muu tekijä
  • Ammatti
    runoilijat
  • Koulutus tai tutkinto
    filosofian maisterit
  • Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
    Helsinki
  • Julkaisujen vuosikymmenet
    2010-luku
  • Asiasana tai oma avainsana
    Kotimaisia nykyrunoilijoita
  • Maakunta-alue
    Uusimaa
  • Ammatti
    kirjailijat
  •