Sinivaara, Irja

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

© Matti Immonen

Synnyinaika

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Teokset

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

romaanit

Muut teokset

Tyyppi

fyysinen teos

Kirjailijan omat sanat

Isäni Talollinen Kalle Oskar Juhonpika Oksanen syntyi vuonna 1877 Sysmässä, äiti Anna Hilkka Oksanen, os. Komulainen, vuonna 1917 Iisalmessa. Äiti kuoli vuonna 1951 kun olin kolmen vuoden ikäinen, isä vuonna 1958.
Adoptiovanhempani Inga Fält ja Tarmo Tähtinen olivat iäkkäämpiä kuin koulutovereitteni isovanhemmat. Lapsena ja nuorena häpesin ja salailin syntyperääni, sepittelin tarinoita sukujuuristani ja kerroin niitä mieluusti muillekin. Taidan tehdä niin edelleen.
Nyt kun itse ikäännyn, on suurenmoista ajatella, että isä oli kansalaissodan aikana jo neljänkymmenen, vain vuoden Eino Leinoa nuorempi. Tai että minut ottolapseksi ottanut äiti on työskennellyt yhdessä nuoren tohtorin, lastenlääkäriksi erikoistuvan Arvo Ylpön kanssa.

Elämäkertatietoa

Toimet:
Kolumnisti (Kymen Sanomat, Kotka ; muun muassa kolumnikirjeenvaihtopalsta Raija Siekkisen kanssa 1998 - 2000)
Sanataideohjaajan keikkatöitä

Makuasioita:

Kun luin joskus 70-luvulla Suzanne Proun romaanin Terassilla, minuun tuli kirjoittamisen välttämättömyys. En uskalla lukea kirjaa uudelleen, ettei tuo lumo särkyisi ja välttämättömyys muuttuisi välinpitämättömyydeksi. Jos niin kävisi, mitä en tahdo uskoa, palauttaisin mieleeni näiltä myöhemmiltä vuosilta Jayne Anne Phillipsin Kiurun ja Termiitin.

On kirjoittaminen, lukeminen, muiden kirjoittajien kanssa työskentely, on koti vanhassa (melkein yhtä vanhassa kuin isä) puutalossa, ja lähisaaren mökkiranta. Ja lapsenlapset, neljä poikaa, vanhin heistä isoisäänsä Kalle Oskaria 122 vuotta nuorempi.

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Novelleja:

Lumottu lapsi, Peilaaja 1987
Tarhaeläin, Peilaaja 1988 (1987)
Nainen ja kissa, Lähikuva : uuden kirjallisuuden vuosikirja (Weilin + Göös 1988)
Asto, Peilaaja 1989

Tv-näytelmä:

Matka Viipuriin, TV-2 Teatteri 1994

Tekstinäyte

Kaksi vuotta sitten kun talo oli melkein valmis, mies kertoi että hänellä on suhde. Tuuli tuli ja meni miten tahtoi ikkunoista ja ovista. Mies sanoi että talon hän tekee valmiiksi ja kaiken mitä on sovittu. Hänellä oli yllään työhaalarit ja vyöllä naulapussi. He ahkeroivat saadakseen talon valmiiksi. Yöaikaan he joskus rakastelivat. Sekin suhde, josta mies silloin kertoi, ohitettiin. Miehen naisasiat olivat kuin kuituvalo jonka voi upottaa mihin tahansa aineeseen: kiveen, veteen, mihin tahansa tunteeseen, eikä siitä ollut vaaraa saada vaurioita. He jatkoivat elämäänsä ajastimen tarkkuudella. Talo valmistui, vankka, lämmin talo. Mies viihtyi talossaan niin hyvin että Krista uskoi kuuluvansa saman kiintymyksen piiriin.

Novellikokoelmasta Naisten viikko (2007)

Lähteitä ja viittauksia

Kotimaisia nykykertojia. 5 / toim. Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 2006.