Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Hemmer, Jarl

Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Kirjailija Jarl Hemmer, 1930-luku. Schildt. Museoviraston kuvakokoelmat.
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Kuolinaika
Kuolinpaikkakunta
Koulutus tai tutkinto
Luottamustehtävät ja jäsenyydet
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Teokset
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellikokoelmat
Tyyppi
runot
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellikokoelmat
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
runot
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runot
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runot
Tyyppi
runot
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
novellit
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellikokoelmat
Tyyppi
novellit
Nimi
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
runot
Tyyppi
runot
Tyyppi
novellit
Tyyppi
runot
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runot
Tyyppi
näytelmät
Tyyppi
romaanit
Nimi
Tyyppi
runokokoelmat
Nimi
Tyyppi
runot
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
novellit
Tyyppi
kokoomateokset
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
novellit
Tyyppi
kokoomateokset
runokokoelmat
Tyyppi
kokoomateokset
Tyyppi
kokoomateokset
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runot
Tyyppi
runot
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Tyyppi
runokokoelmat
Muut teokset
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysinen teos
Muut teokset (kääntäjänä)
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Nimi
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Nimi
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysinen teos
Tyyppi
fyysisen teoksen osa
Tyyppi
fyysinen teos
Elämäkertatietoa
Suomenruotsalainen runoilija ja kirjailija Jarl Hemmer on tullut suurelle yleisölle tunnetuksi erityisesti kansalaissodan jälkiselvittelyjä käsittelevästä teoksestaan En man och hans samvete (Mies ja hänen omatuntonsa). Runoilijana Hemmer oli aikansa modernien runoilijoiden keskuudessa traditionalisti, joka kohosi niin yleisön kuin kriitikoidenkin suosikiksi.


(Kansallisbiografia)

- - -



Jarl Robert syntyi 18.9.1893 varakkaaseen perheeseen Vaasassa. Hänen isänsä oli hovioikeuden asessori, myöhemmin pankinjohtaja Bror Balder Hemmer ja äitinsä Emilia o.s. Finnilä. Hemmerin lapsuuskoti on siirretty 1981 Vaasasta Stundarsin käsityöläiskylään, ja sinne on perustettu Jarl Hemmerin muistohuone.

Ylioppilaaksi Hemmer pääsi v. 1912 Vaasan ruotsinkielisestä poikalyseosta, filosofian kandidaatiksi hän valmistui 1917 pääaineenaan venäjän kieli ja kirjallisuus. Runoilija Hemmeristä alkoi kehittyä jo kouluiässä. Koulutovereineen hän muodosti piirin, jossa kirjoiteltiin runoja ja parannettiin maailmaa. Hemmerin ystävä Hans Ruin toteaa muistopuheessaan, että harvalla ihmisellä on paremmat edellytykset soveltua elämään kuin Hemmerillä oli. Hän oli kaunis ja reipas, hyvä uimari, hiihtäjä ja pyöräilijä sekä erinomainen ampuja. Hänellä oli myös musikaalisia ja kuvataiteellisia lahjoja. Toisaalta Hemmer oli jo lapsena yliherkkä ja taipuvainen henkiseen tasapainottomuuteen. Joutuminen tyttöystävän hylkäämäksi jätti Hemmerin romanttiseen nuorukaismieleen lähtemättömän arven.

Runouden avulla Hemmer pyrki toipumaan lemmentuskistaan. Hänen varhaisia kirjallisia ihanteitaan olivat Oscar Levertin ja Bo Bergman. Päästyään ylioppilaaksi Hemmer sai ajan tavan mukaan tehdä ulkomaanmatkan Kööpenhaminaan ja Tukholmaan, missä hän tapasi Bo Bergmanin ja sai keskustella tämän kanssa. Hemmer itse kertoo, että tavattuaan Bergmanin hän tunsi olevansa täysin vihkiytynyt runoudelle.

Vuosi 1914 oli Hemmerille menestyksekäs. Esikoisteos, runokokoelma Rösterna, ilmestyi, ja hän tapasi tulevan vaimonsa, Saga Södermanin. Avioliitto solmittiin 6.1.1918 Hemmerin valmistuttua yliopistosta. Hemmerin isä osti nuorelleparille Kauniaisista huvilan. Onnea synkisti kansalaissota, he jäivät saarroksiin Kauniaisiin. Tänä aikana Hemmer kirjoitti teoksen Ett land i kamp : tio dikter. Kansalaissota tuli jättämään syvät jäljet Hemmerin sieluun.

Toukokuussa 1919 Hemmer muutti vaimonsa kanssa Kulosaareen, mistä isä jälleen osti heille asunnon. Hemmer alkoi harrastaa aktiivisesti eränkäyntiä. V. 1920 hän kirjoitti puolessa vuodessa romaanin Onni Kokko. Teoksessa kulkivat punaisena lankana velvollisuus ja kärsimys, teemat, jotka olivat vallanneet Hemmerin mielen.

Kesällä 1921 Hemmer kärsi maanis-depressiivisistä oireista, hän uskoi tulevansa hulluksi rangaistukseksi synneistään. Samana vuonna ilmestynyt runokokoelma De skymda ljusen osoittaa Hemmer-tutkijoille, että elämänpalvoja-runoilijasta oli tullut kuolemaan mieltynyt elegikko. Hemmerin taakkaa lisäsi se, että runoteos Väntan (1922) aiheutti modernistien hyökkäyksen runoilijaa vastaan. Hemmer oli synnynnäinen romantikko, luonnon ja tunteiden tulkki. Hän ei tuntenut avantgardistisen runouden tahto- ja toimintalinjaa omakseen.

Hemmer pakeni ahdistavaa ympäristöä maaseudun rauhaan Vimpeliin Pohjanmaalle, ja kertoo siellä tarttuneensa iloiseen aiheeseen taistellakseen synkkiä ajatuksia vastaan. Myöhemminkin Hemmeriä auttoi vaikeina masennuskausina vetäytyminen maaseudulle. Rauhallisissa oloissa kirjailija pystyi kirjoittamaan. Syksyllä 1927 Hemmerit hankkivat kesäasunnokseen vanhan puustellin Eckeröstä Ahvenanmaalta.

Hemmer ei ollut lyhyttä opettajantointaan lukuunottamatta toiminut muussa kuin kirjailijan ammatissa. Toimeentulohuolet alkoivat painaa vapaata kirjailijaa, sillä inspiraatio antoi odottaa itseään. 1927 häneltä ei ilmestynyt mitään, 1928 yksi novellikokoelma, 1929 yksi runokokoelma ja 1930 ei jälleen mitään. V. 1928 Hemmer tunnustaa Hans Ruinille, että kirjoittaminen tulee vuosi vuodelta vaikeammaksi, mutta v. 1931 ilmestyy En man och hans samvete, joka lienee Hemmerin merkittävin romaani ja on käännetty kahdeksalle kielelle.

V. 1933 alkaa kirjailijan Porvoon aika Runoilijakodissa. Samana vuonna tapahtui onnettomuus, Hemmerin ystävät Erik Kihlman, Henry Ericsson ja heidän vaimonsa suistuivat autolla Porvoonjokeen ja menehtyivät. Hemmer ei milloinkaan toipunut järkytyksestä. Syvä depressio johti alkoholismiin ja lääkkeiden väärinkäyttöön.

Hemmerillä oli ollut koko elämänsä ajan ristiriitainen suhtautuminen uskontoon. Hemmer tavoitteli harmoniaa. Hans Ruin kertoo, että hän halusi tulla pelkistetymmäksi, todemmaksi, puhtaammaksi. V. 1938 Hemmer liittyi uskonnollis-siveelliseen Oxford-herätysliikkeeseen, mutta hän ei löytänyt enää elämälleen tarkoitusta, 6.12.1944 hän päätti itse päivänsä.

Jarl Hemmer oli monipuolinen kirjailija. Hänen tuotantoonsa kuuluu romaaneja, novelleja, kertomuksia, runoja, esseitä, näytelmiä ja venäläisten runojen ruotsinnoksia.

Teksti: Eija Kareno

LÄHTEET

Jarl Hemmers minne firas med litteraturdag. – Huvudstadsbladet 13.9.1983. Ruin, Hans: Jarl Hemmer : en minnesteckning. – Hemmer, Jarl: Lyrik 1914-1944. – Helsingfors, 1945. – s. 7-50. Salminen, Johannes: Jarl Hemmer : en studie i liv och diktning 1893-1931. – Helsingfors, 1955. Warburton, Thomas: Åttio år finlandssvensk litteratur. – Helsingfors, 1984. – s. 156-168. Willner, Sven: Jarl Hemmer. – Finländska gestalter ; 7 : Dröm och handling. – Ekenäs, 1968. – s. 113-131.