Hassi, Satu

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

runokokoelmat

Tyyppi

romaanit

Elämäkertatietoa

Satu Hassi on syntynyt 1951 Helsingissä ja
asuu Tampereella. Hän on naimisissa ja edellisestä avioliitosta hänellä on kaksi lasta. Hän on diplomi-insinööri vuodelta 1979 ja tekniikan lisensiaatti vuodelta 1985.
(Valokuva: Eduskunta/Lehtikuva)

Satu Hassi on ennen Euroopan parlamentin jäsenyyttään (vuodesta 2004) työskennellyt suunnittelu- ja tutkimusinsinöörinä 1979-1981, Tampereen teknillisen korkeakoulun assistenttina ja vs. yliassistenttina 1981-1985, vapaana kirjailijana 1985-1991, kansanedustajana 1991-2004 ja ympäristöministerinä Vihreän liiton edustajana 1999-2002.

Luottamustehtäviä: Tampereen kaupunginvaltuutettu vuosina 1985-2000.

Palkinnot: Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1985 ja Priyadarshni-Academyn palkinto 2002

Kirjoittamisen alku oli Satu Hassille selkeä. "En keksinyt parempaakaan tapaa käyttää luovaa kapasiteettiani." Hän kertoo ryhtyneensä päätoimiseksi kirjailijaksi, koska suuttui riittävästi viimeisessä "tavallisessa" työpaikassaan.

Ensimmäinen teos, runokokoelma Magdaleena ei häpeä enää (1984) sai lukijat hätkähtämään. Insinöörin, feministin ja runoilijan yhdistelmä puhutti kriitikoitakin. "Magdaleena ei häpeä enää vaikuttaa retoorikon työnäytteeltä. Sille on ominaista vakuuttava tai inttävä puhetapa, joka joko ihastuttaa tai vihastuttaa, mutta jolle lienee vaikeata jäädä aivan kylmäksi." (US 29.11.84, Matti Paavilainen)
"Luin äskettäin jostain, että ´runoilijat usein näkevät pidemmälle kuin insinöörit´. Se ei tietenkään ole totta; runoilijat näkevät aina pidemmälle kuin insinöörit - muuten he eivät runoilijoita olisi. Satu Hassi on." (AL 2.12.84, Hannu Aho)
Toinen teos, romaani Naaraskierre (1988) herätti runsaasti polemiikkia ja ärtymystä. Feministinen näkökulma ja työelämän asenteiden penkominen ärsyttivät. Teos sai sangen vastakkaisia arviointeja lehdistössä. "Kirjailija toistaa kaavamaista mieskuvaansa, joka on ahdasmielinen, määräilevä, naista älyllisenä olentona väheksyvä, römeä-ääninen uros. Naisista suurin osa on miesten ehtoihin alistuvia, mutta kaiken kaikkiaankin Hassin hahmot eivät ole oikein ihmisiä, vaan kalseita, asenteiden esiintymistä palvelemaan asetettuja puhekuplia." (US 8.11.86) "Hassi on virtuoosimainen kielikuvien maalari, mutta myös kantaaottava osallistuja." (KL 17.4.87, Seppo Järvinen)
Satu Hassi itse pitää tähän asti merkittävimpänä teoksistaan kirjaa Käärme ja tiedon puu (1987).
Vuonna 1988 ilmestynyt Seinä jota ei ole sisältää alaotsikkonsa mukaisesti "tottelemattomuusharjoituksia". Se käsittelee feminismiä, epävirallista vallankäyttöä, vihreitä. Se on pamflettimainen, siinä on myös päiväkirjamaisia piirteitä. "Järkeävää, helposti omaksuttavaa tekstiä. Ilmankos Hassi kehuu Erno Paasilinnankin sanoneen: "Jos tämä on feminismiä, niin sitten minä kannatan sitä. (HS 17.12.88 Suvi Ahola)

Vuonna 2002 ilmestynyt Tukka hattuhyllyllä on Satu Hassin henkilöhistoriaa ja samalla myös Suomen poliittisen elämän tarkastelua hänen ministerikaudellaan.

Luovan työnsä lähtökohdista Hassi sanoo: "Haluan ymmärtää, mistä elämässä ja maailmassa on kysymys."
Itselleen tärkeinä kirjailijoina hän mainitsee Astrid Lindgrenin, Kirsi Kunnaksen, Väinö Linnan, Karl Marxin, Friedrich Engelsin, Leo Tolstoin, Robert Musilin, Marilyn Frenchin, Fay Weldonin, Tove Janssonin, Helvi Hämäläisen, Leena Krohnin ja Riane Eislerin.
Pirkanmaalaisuudestaan hän sanoo: "No jaa, oikeastaan en koe olevani mistään kotoisin. Vietin lapsuuteni neljällä eri murrealueella. Kuusivuotiaana minut raahattiin Tampereelle."
"Kirjojen kirjoittaminen on ollut elämäni onnellisinta ja innostavinta työtä. Vastaanotossa on kutkuttanut se, että samoja kirjoja toiset pitävät hillittömän hauskoina ja toisten mielestä ne ovat kemiallisen puhtaita huumorista."

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Runokokoelma:
Magdaleena ei häpeä enää (1984)

Romaani:
Naaraskierre (1986)


Henkilöhistoria, muistelmat:
Seinä jota ei ole : tottelemattomuusharjoituksia (1988)
Tukka hattuhyllyllä (2002)


TV-näytelmä:
Lilith ja kuningas Adamin uudet vaatteet, ensiesitys 1990, TV2


Tietokirjallisuus:
Naiset ja tekniikka (Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan julkaisu 1986)
Käärme ja tiedon puu : naisnäkökulmia tekniikkaan (1987)
Maapallohaaste (1999, yhdessä Kimmo Kiljusen ja Sirpa Pietikäisen kanssa)
Lukion fysiikka -sarja (8 osaa, v. 1994-2002) yhdessä Jukka Hatakan, Heimo Saarikon ja Jukka Valjakan kanssa
Mediaetiikan kipupisteet / toim. Kaarle Nordenstreng, Ari Heinonen (2002) sis. Satu Hassin artikkelin: Juorun logiikka, eli poliitikko julkisuuden raaka-aineena

Tekstejä myös muissa antologioissa.

Suomennoksia:
Eisler, Riane Malja ja miekka (1988)
Spock, Benjamin Vanhemmuus (1990)

Tekstinäyte

Ote runokokoelmasta Magdaleena ei häpeä enää (1984)

HALUAN

Haluan pitää pintani pehmeänä
tuntea lapsen nukkaposken
ja töitä tehneen käden karheuden.
Tahdon pitää aistini auki
haistaa syksyn kirpeyden
ja lumen alta paljastuvan mullan lemun.
En huoli naamiota kasvoilleni
vaikka kaikki näkisivät lävitseni.
En aio kasvattaa kuorta
en kilpeä
en panssaria
vuosi vuodelta paksunevaa.
Haluan säilyttää toivon
lapsellisen unelman
ihmisestä
hänen katseestaan ja kosketuksestaan
sanattomista sanoistaan.
En suostu liukuhihnalle
putkeen.
Tahdon lentää huipulle
pudota pohjalle
eksyä ja löytää.
Tahdon nähdä huikaisevan valon
ja läpitunkemattoman pimeän.
Haluan pysyä haavoittuvana.

Lähteitä ja viittauksia

Paperin avaruuteen : Pirkanmaan kirjoituskilpailussa menestyneitä kirjailijoita ja heidän tekstejään / toim. Maija Kanerva et al. (Tampereen kaupunginkirjasto 1992)
Naisen 7 elämää / toim. Sirpa Honkameri, Ulla-Leena Alppi (1998)
Lehtileikkeet : Satu Hassi (Tampereen kaupunginkirjasto)