Mitä lukisin seuraavaksi? Kirjastojen Kirjasampo.fi auttaa sinua löytämään kiinnostavat kirjailijat, kirjat ja lukukokemukset.

Stoor, Jarmo

Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Kuva: Mikhail Olykaynen
Synnyinaika
Synnyinpaikka
Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat
Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat
Koulutus tai tutkinto
Tekijän käyttämä kieli
Kansallisuus
Teokset
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellikokoelmat
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
novellikokoelmat
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
näytelmät
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Tyyppi
romaanit
Kirjailijan omat sanat
16-vuotiaana päätin, että joskus minusta tulee kirjailija. Innostusta lisäsi jaettu ykköstila Riekkolehden novellikilpailussa. Olin aikaisemmin kirjoittanut runoja, mutta nuo novellit olivat ensimmäisiä varsinaisia kaunokirjallisia tuotoksiani. Ensimmäisen kirjani sain julkaistua 17 vuotta myöhemmin.

Kirjailijana pyrin olemaan rehellinen itselleni ja sitä kautta lukijoille. Kauhean suureellisia asioita, mutta se miten tuossa onnistun, sen päättävät lukijat. Ehkä sanoistani saa selvää, ehkä ei. Pyrkimykseni on, että kirjojeni päähenkilöiden asenteet ja ajatukset ponnistavat omasta kokemuskentästä, vaikka joskus sijoittuvatkin kaukaisiin paikkoihin aina Ruandaa myöten. Pikku hiljaa olen lähestynyt itseäni, myös tapahtumapaikkojen suhteen. Viimeisin kirjani Kestävää kehitystä sijoittuu Kempeleen ja Oulun it-maailmaan, jossa työskentelin 11 vuotta. Työn alla oleva romaanini taas sijoittuu lapsuuteni maisemiin Enontekiölle, samoin kuin esikoisromaani Kiehisiä.

Kirjoissani on muutamia kantavia teemoja, kuten miehisyys ja heikomman puolustaminen. Juuri mikään asia ei suututa minua niin kuin heikomman alistaminen. Tämähän onkin jo aika laaja aihekenttä, joten kirjoitettavaa tulee riittämään.

Lempi kirjat vaihtuvat iän mukana. Omaan kirjoittamiseen on eniten vaikuttanut Edgar Allan Poe. Suosikkeja Poelta ovat Amontilladotynnyri ja Kielivä sydän. Suosikkielokuva on tällä hetkellä tietenkin Freetime machos. Elämän tärkeintä asiaa en uskalla nimetä. Kaikkien perinteisten tärkeiden asioiden lisäksi, kuten terveys, minulle on tärkeää voida kirjoittaa asioista, jotka minua suututtavat, livenä ja suoraan. Tässä blogi on osoittautunut verrattomaksi apuvälineeksi. Motto: Kaikki ei ole kiinni keskiarvosta, on olemassa muitakin arvoja (Kestävää kehitystä).
Elämäkertatietoa
Jarmo Stoor s. 11.4.1966 Enontekiö. Automaatioteknikko (Elektroniikka ja teleteknikko). Opinnot: Ala-aste Nunnanen/Peltovuoma, yläaste ja lukion ensimmäinen vuosi; Hetta. Lukion toinen ja kolmas vuosi; Kemin iltalukio. Kemin Teknillisestä oppilaitoksesta automaatioteknikon tutkinto. Vuoden mittainen elektroniikkateollisuuden tuotantotekniikan koulutus; Oulu. Ammatti: Kirjailija/yrittäjä. Stoor on asunut muun muassa Espanjan Torreviejassa, missä hän kirjoitti romaanin Sonniasemanhoitaja Kutvosen (2001). Stoor on kirjoittanut Torreviejassa myös romaanin Maailmanparantaja Kuikkasen (2003 ). Nykyisin Stoor asuu Oulussa.

Kirjoittajayhdistys Huutomerkin hallituksen puheenjohtaja, Nispero KirjaKahvilan ja Huutomerkki ry:n hallituksen jäsen sekä mukana Hallaus-lehden toimikunnassa. Pelaan Rugbyä OYUS:in riveissä ja harrastaa kilpakädenvääntöä.

Dokumenttielokuva Freetime machos tulee elokuvateattereihin 12.3.2010, joka nähdään myöhemmin myös Ylellä. Stoor on yksi dokumentissa seurattavista henkilöistä. Lisäksi Stoor lukee otteita hänen viimeisimmästä teoksestaan Kestävää kehitystä. Kirja toimii elokuvan kehyksenä. Elokuva pääsi IDFA:n loppukilpailuun (maailman suurin dokumenttielokuville omistettu tapahtuma). Dokumentti esitetään televisiossa mm. Saksassa, Ranskassa ja Norjassa. Elokuvan traileri löytyy osoitteesta:http://www.freetimemachos.com/
Tekstinäyte
Pohjois-pohjanmaalainen mies otti ennen puukon selkäänsä kuin valitti naishuoliaan tai tervehti tuntematonta naapuria. Jurous ja vähäpuheisuus ovat jo geeneissä kotiutettu mieheen. Täällä mies veti käteen häveten tuotoksiaan, syntistä lastiaan vailla päämäärää. Sikiämistä. Pyhää fundamentaalista velvollisuutta kirmaavasta lapsikatraasta. Täällä elämän jatkuminen on itse elämää tärkeämpää. Onhan niin, että vaikka kärpänen ei voi kohtalolleen mitään, sitä seuraa kärpästen kehityksen voittamaton jatkumo. Yksilö on osa kokonaisuutta. Se on Pohjois-Pohjanmaata parhaimmillaan. Loputtomien paskavaippojen ja räkänokkarivistöjen innovaatiota. Ahdasmielisen puurtamisen harmaa hedelmä.
Täältä ponnistavat Nokiat maailmalle. Täältä lähtevät uudet keksinnöt tuulen lailla puhurina, pyrynä maailman mediametsiin. Missä kiitos. Missä hyväksyntä. Sitä ei tule. Se on miehen velvollisuus. Täällä mies ei tee mitään ilman järjellistä syytä. Hirvimetsälle mennään ampumaan. Autotalliin korjaamaan. Töihin elantoa hankkimaan, ei viihtymään. Elämään valmistautumaan kuoleman jälkeiseen elämään. Makuuhuoneeseen nukkumaan ja sukua jatkamaan. Ei runkkaamaan, ei naimaan. Vessassa ei saanut viipyä. Ruoka oli syötävä. Töissä oli pärjättävä työstä riippumatta. Mies ei itkenyt. Mies ei hävennyt, vaikkei missään noista onnistunutkaan.

Kestävää kehitystä. Sivut 78-79.