Jääskeläinen, Pasi Ilmari

Kuvatiedoston lataaminen

Photograph information

Kuvaaja: Tommi Anttonen

Synnyinaika

Synnyinpaikka

Opiskelupaikkakunta tai -paikkakunnat

Asuinpaikkakunta tai -paikkakunnat

Koulutus tai tutkinto

Tekijän käyttämä kieli

Kansallisuus

Maakunta-alue

Teokset

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Tyyppi

novellikokoelmat

Tyyppi

novellit

Tyyppi

romaanit

Muut teokset (kuvittajana)

Kirjailijan omat sanat

Kirjoitan fantasialla maustettua realismia, jonka olen tyylisuuntana ristinyt reaalifantasiaksi. Reaalifantasia ei ole uusi genre, vaan käsitteen tarkoitus on kaataa genrerajat ja siten vapauttaa kirjallisuus niin realismin lähtökohtaisesta ankeudesta kuin genrekirjallisuuden itsetarkoituksellisesta eskapismistakin.

Lapsena olin hyvin vaikuttunut Velhon ja leijonan kohtauksesta, jossa Lucy menee vaatekaappiin ja löytää turkkien seasta toisen todellisuuden. Kohtaus kiteyttää mainiosti sen, mistä kirjallisuudessa parhaimmillaan on kysymys. Hyvä kirja avaa silmämme näkemään todellisuuden rikkomalla vanhat käsityksemme todellisuudesta.

Kirjoitan kirjallisuutta niille ihmisille, jotka rakastivat lapsena Narniaa mutta kasvoivat siitä ulos. Kirjoitan niille, jotka ovat ikänsä lukeneet aikuisten vakavaa kirjallisuutta ja huomanneet kummastuksekseen pitävänsä myös Harry Pottereista. Kirjoitan niille, jotka uskovat reaalitodellisuuteen mutta tietävät totuuden löytyvän todennäköisemmin unista kuin kaupan pakastealtaasta.


Makuasioita:

Olen saanut epämääräisiä vaikutteita paitsi kirjallisuudesta, myös mm. sellaisista elokuvista kuin 8½ (Fellini), 2046 (Wong Kar Wai), Jules ja Jim (Truffaut), Cherbourgin sateenvarjot (Jacques Demy), Henkien kätkemä (Hayao Miyazaki) ja Chinese Ghost Story (Chin Siu Tung).

Omistan tv-sarjan nimeltä Buffy The Vampire Slayer kaikki seitsemän tuotantokautta dvd-bokseina. (En aio katsoa vanhainkodissa tv-visailuja.)

Kirjallisista esikuvista/suosikeista mainittakoon Kurt Vonnegut, Peter Höeg, Gabriel Garcia Marquez, Jonathan Carroll ja lisäksi sellaiset yksittäiset romaanit kuin Isabel Allenden Henkien talo, Mihail Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan ja Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläinen.

Stereoissa soi nykyään mm. Mozartin Requiem, 69 Eyes, Therion, Lacrimosa ja Vivaldi.

Mieluisin paikka on joskus melkein tässä, hieman arkitodellisuuden pinnan alla, toisinaan ehkä Pariisissa tai jossain päin Jäniksenselkää. Sinne ei voi matkustaa. Sitä voi tavoitella vain nukkumalla, kirjoittamalla ja harrastamalla seksiä. Ja sitä voi vain tavoitella.

Elämäkertatietoa

Pasi Jääskeläinen on saanut proosastaan useita palkintoja ja loistavat kritiikit. Hänen tuotantoaan on käännetty englanniksi, saksaksi ja viroksi. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri.

Novelleissaan ja romaanissaan Jääskeläinen kuvaa tavallisen ihmeellisyyttä ja ihmeellisen tavallisuutta. Hän luo rinnakkaisia maailmoja, ja hänen mielikuvituksensa vaikuttaa ehtymättömältä.

Jääskeläisen proosan ansioista kritiikki ja palkintoraadit ovat yksimielisiä, sen sijoittumisesta kirjallisuuden lajityyppeihin ne ovat erimielisiä. Hänen teoksiaan luonnehditaan science fictioniksi, oikeaksi fantasiakirjallisuudeksi, reaaliseksi fantasiaksi, mielikuvitusproosaksi ja maagisen realismin edustajiksi. Jääskeläisen teokset kaihtavat määrittelyä, mutta niissä on piirteitä edellä luetelluista kirjallisuuden lajeista ja osa-alueista. Hän ammentaa myös myyteistä ja saduista. Jääskeläisen teokset ovat tekstienvälisessä yhteydessä Mihail Bulgakovin proosan kanssa.

Fantastisten, surrealististen ja loogisesti ajatellen mahdottomien ilmiöiden lomaan Jääskeläinen sijoittaa arkitodellisuudesta tuttuja aineksia. Tapahtumapaikka ja –aika ovat yhtä monisyisiä ja arvoituksellisia kuin teokset muutenkin. Ilmaisu on ilmeikästä ja kerronta taitavaa. Kokonaisuus on toteutettu suvereenisti niin, että merkillisimmätkin yksityiskohdat ja tapahtumat vaikuttavat vastaansanomattomilta ja jopa väistämättömiltä.

Ennen kirjojensa ilmestymistä Jääskeläinen julkaisi novelleja ja artikkeleita useissa scifi- ja muissa lehdissä. Tampereen science fiction –seura julkaisi hänen kirjansa Missä junat kääntyvät. Sen monitasoisissa novelleissa pohditaan ajan ja yleensäkin todellisuuden rakentumista. Taivaalta pudonnut eläintarha sisältää likimain samat novellit kuin esikoiskokoelma. Huolellisesti toimitettuun kokonaisuuteen sisältyy pari uutta novellia ja esipuhe.

Lumikko ja yhdeksän muuta kertoo suomalaisen kirjallisuuden kuvitteellisesta ydinjoukosta ja sen keskushahmosta Laura Lumikosta. Romaanissa ironisoidaan kirjallisuudentutkimusta.

Katriina Kajannes


- - -


Opinnot: ylioppilas Korpilahden lukio 1985, Keski-Suomen ammattioppilaitos 1989-1991, filosofian maisteri Jyväskylän yliopisto (suomen kieli ja kirjallisuus) 2000.

Toimet:
Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorina Jyväskylän Lyseon lukiossa. Kirja- ja elokuva-arvosteluja ja artikkeleita Kaltio-lehdessä. Vuoden 2007 alusta kolumneja Tempo-lehden jyväskyläläiseen versioon.

Palkinnot ja apurahat:
Tampereen Science Fiction Seura ry:n novellikilpailu; 1. palkinto vuosina 1995, 1996, 1997 ja 1999, 2. palkinto vuosina 1991 ja 1998, kunniamaininta vuosina 1991 ja 2000.
Atorox-palkinto vuosina 1998, 1999 ja 2000.
Kirjastoapuraha vuonna 2000.

harrastukset:
elämä (silloin kun työltä jää aikaa), kirjoittaminen, blogin pitäminen, elokuvat.

lyhyt elämäkerta:
Liisa Lappi avioitui Matti Jääskeläisen kanssa, söi vuonna 1966 runsaasti bebe-leivoksia ja synnytti kesäkuussa pojan. Lapsen epäiltiin olevan Pasi Ilmari Jääskeläinen. Pappi vahvisti asian. Lapsi leikki vanhalla kirjoituskoneella ja näki unia pyörremyrskyistä, vampyyreistä ja junista, jotka karkailivat kiskoilta ja aikataulusta. Tekniikka kehittyi ja keksittiin tekstinkäsittelyohjelma. Poika hankki sellaisen. Hän kirjoitti tarinoita, joista sai palkintoja. Sitten hän ryhtyi kirjailijaksi.

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Antologiat:
Päin näköä (toim. Leena Griinari, Pirjo Mäkelä, Päivi Taussi-Forsman). Laatusana 2001.
Kertomuksia pimeestä (toim. Jukka Laajarinne ja Harri Kumpulainen). turbator 2010.
Valhe & viettelys: tarinoita pettämisestä. Helsinki-kirjat 2011.

Muu tuotanto:
Artikkeleja mm. Onnimanniin ja Kosmoskynään.
Novelleja julkaistu useissa lehdissä (Portti, Tähtivaeltaja, Kosmoskynä, Spin, Opettaja).


Novelleja:
Opetuslapset, Portti 1/1992.
Hänen nimensä oli Maria, Portti 2/1992.
Pojanpääkaruselli, Portti 4/2002.
Kutsumustöitä, Opettaja 12/2001.

Artikkeleita:
Kuinka opettaa lukiolaisia kirjoittamaan - (ja jäädä itse henkiin kertomaan siitä)? & Kirjoittamisen opettaminen ja opiskeleminen lukiossa: oppilaiden näkökulma.
Teoksessa Hiiden hirveä hiihtämässä: hirveä(n) ihana kirjoittamisen opetus, toim. Pasi Jääskeläinen ja Minna-Riitta Luukka (Äidinkielen opettajain liitto 2004).
Komeron kautta toisaalle, teoksessa Ihmeen tuntua-näkökulmia lasten- ja nuorten fantasiakirjallisuuteen, toim. Anne Leinonen ja Ismo Loivamaa (BTJ Kirjastopalvelu 2006).
Ideasta tarinaksi - Hämmästyttävä pikakurssi, jonka avulla juuri sunusta tulee maailman paras spefi-kirjoittaja, teoksessa Kirjoita kosmos. Opas spekulatiivisen fiktion kirjoittamiseen. Toim. Anne Leinonen. (Suomen Tieteiskirjoittajat ry. ja Turun yliopiston tieteiskulttuurikabinetti ry. 2006.)

Tekstinäyte

Ella Milana tiesi, että mikäli hän halusi selvittää Laura Lumikon ja Jäniksenselkäläisen Kirjallisuuden Seuran vaiheita, hänen pitäisi pilkkoa tutkimusongelma osiin ja muotoilla ja rajata kysymyksensä siten, että hänelle vuodettaisiin olennaista ja tärkeää tietoa.
[Lumikko ja yhdeksän muuta, Atena 2006, s. 140]

Lähteitä ja viittauksia

Kotimaisia nykykertojia. 10 / Sarianna Silvonen & Vesa Sisättö. Avain, 2015.
Kotimaisia tieteis- ja fantasiakirjailijoita. Toim. Vesa Sisättö & Toni Jerrman, Maija Arponen. BTJ, 2006.
Videot

Elävän arkiston upotuskoodi