Laakkonen, Pauli
Elämäkertatietoa
Kirjallisuuspalkinnot ja -apurahat:
Opetusministeriön apuraha vuonna 2000.
Veturimiesten liiton / SAK apuraha vuonna 2000.
Kunniamaininta Möllärimestari-kilpailussa kirjasta Valtaventtiili 2005.
Harrastuksena kuntoliikunta ja mieskuorot.
"Esikoisromaanini Kynkkä ilmestyi vuonna 1992. Se on romaani Talvisodasta ja Viipurista. Jäätyäni eläkkeelle vuonna 1987, lisäsin kirjoittamisen harrastuksiini. Suosikkikirjailijani on Toivo Pekkanen. Lempikirjani on Täällä Pohjantähden alla. Mielisäveltäjäni ovat Toivo Kuula ja Leevi Madetoja."
Opetusministeriön apuraha vuonna 2000.
Veturimiesten liiton / SAK apuraha vuonna 2000.
Kunniamaininta Möllärimestari-kilpailussa kirjasta Valtaventtiili 2005.
Harrastuksena kuntoliikunta ja mieskuorot.
"Esikoisromaanini Kynkkä ilmestyi vuonna 1992. Se on romaani Talvisodasta ja Viipurista. Jäätyäni eläkkeelle vuonna 1987, lisäsin kirjoittamisen harrastuksiini. Suosikkikirjailijani on Toivo Pekkanen. Lempikirjani on Täällä Pohjantähden alla. Mielisäveltäjäni ovat Toivo Kuula ja Leevi Madetoja."
Pauli Laakkonen on jyväskyläläinen, Viipurissa syntynyt kirjailija, joka on julkaissut runoja, näytelmiä ja proosaa. Kirjoistaan Laakkonen on saanut palkintoja ja tunnustuksia, ja hänen näytelmiään on esitetty eri puolilla maata. Todellisuuspohjaiset proosateokset valottavat kansanperinnettä ja paikallishistoriaa, josta Laakkonen näkee sekä metsän että puut.
Kynkkä, Laakkosen esikoisteos, yhdistelee faktaa ja fiktiota. Sen lähtökohtana ovat veturimiesisän kertomukset, rautatieläiselämän tuntemus ja historian tapahtumat, mutta kokonaisuus on sepitteellinen. Laakkonen kuvaa Viipurin rautatieläisiä sinnikkäiksi: talvisodan pommituksetkaan eivät estä heitä tekemästä tehtäviään. Värikkäät henkilöhahmot ja viipurilainen puheenparsi lisäävät teoksen kiinnostavuutta.
Verisaarnat kertoo savolaisveljesten kohtaloista kansalaissodan aikana ja sen jälkeen. Dramaattinen aihe tarjoaa hyvät ainekset romaaniin, ja toteutus on tasapainoinen. Kirjassa Valtaventtiili – elämäni syttypuita Laakkonen esittää tarkkoja muistikuvia elämänsä tapahtumista ja ihmisistä, ja hän kuvaa yksityiskohtaisesti entisajan Jyväskylän ja Keski-Suomen oloja. Tekstissä vilahtelee paikallishistoriasta tuttuja henkilönnimiä.
Teoksessa Rusinakausi ilmestyi kolme Laakkosen näytelmää. Älä myrkytä elämääsi on nasevaa replikointia sisältävä näytelmä rautatieläisistä. Näytelmä Rusinakausi koostuu kahden eläkeläismiehen, entisen myymälänhoitajan ja veturinkuljettajan, keskustelusta puistonpenkillä. Näytelmässä Niin, äiti kulta jännite rakentuu ikääntyvän pariskunnan ja nuorison sekä uskovaisten ja muiden erilaisuudesta.
Katriina Kajannes
Kynkkä, Laakkosen esikoisteos, yhdistelee faktaa ja fiktiota. Sen lähtökohtana ovat veturimiesisän kertomukset, rautatieläiselämän tuntemus ja historian tapahtumat, mutta kokonaisuus on sepitteellinen. Laakkonen kuvaa Viipurin rautatieläisiä sinnikkäiksi: talvisodan pommituksetkaan eivät estä heitä tekemästä tehtäviään. Värikkäät henkilöhahmot ja viipurilainen puheenparsi lisäävät teoksen kiinnostavuutta.
Verisaarnat kertoo savolaisveljesten kohtaloista kansalaissodan aikana ja sen jälkeen. Dramaattinen aihe tarjoaa hyvät ainekset romaaniin, ja toteutus on tasapainoinen. Kirjassa Valtaventtiili – elämäni syttypuita Laakkonen esittää tarkkoja muistikuvia elämänsä tapahtumista ja ihmisistä, ja hän kuvaa yksityiskohtaisesti entisajan Jyväskylän ja Keski-Suomen oloja. Tekstissä vilahtelee paikallishistoriasta tuttuja henkilönnimiä.
Teoksessa Rusinakausi ilmestyi kolme Laakkosen näytelmää. Älä myrkytä elämääsi on nasevaa replikointia sisältävä näytelmä rautatieläisistä. Näytelmä Rusinakausi koostuu kahden eläkeläismiehen, entisen myymälänhoitajan ja veturinkuljettajan, keskustelusta puistonpenkillä. Näytelmässä Niin, äiti kulta jännite rakentuu ikääntyvän pariskunnan ja nuorison sekä uskovaisten ja muiden erilaisuudesta.
Katriina Kajannes
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Näytelmäkäsikirjoituksia:
Rusinakausi 1992. Voitti VR:n näyttämöharrastajien järjestämässä kilpailussa 1. palkinnon.
Älä myrkytä elämääsi 1996. Tilaustyö, joka on esitetty Pieksämäen Poleenissa ja Nuoriso- ja kulttuurikeskuksessa Oulussa.
Niin, äiti kulta.
Rusinakausi 1992. Voitti VR:n näyttämöharrastajien järjestämässä kilpailussa 1. palkinnon.
Älä myrkytä elämääsi 1996. Tilaustyö, joka on esitetty Pieksämäen Poleenissa ja Nuoriso- ja kulttuurikeskuksessa Oulussa.
Niin, äiti kulta.
Tekstinäyte
Härkävaunuissa, kahteen kerrokseen viritetyillä laveteilla yrittävät siirtokarjalaiset sietää. Keskilattialla, ovien välissä, hönkii pystykamina punahehkuisena. Nurkissa roikottavat huurteet haiveniaan. Ovensuussa lillivä ämpäri muhistaa hengitysilmaa.
[Kynkkä, Keski-Suomen Kirjailijatalon julkaisuja 1992, s. 98]
[Kynkkä, Keski-Suomen Kirjailijatalon julkaisuja 1992, s. 98]