Korhonen, Wexi
Elämäkertatietoa
- Toiminnallisuus on edelleen Korhosen tavaramerkki. Kirjailija ei pohdiskele tai alleviivaa asioita, hänen teoksissaan on vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Välillä lukijan jopa käy sääliksi Saloa, jota tuntuvat kohtelevan kaltoin niin poliisit, roistot kuin naisystäväkin. Perintönä murha on sujuva toimintadekkari. [Yksityisetsivä] Salon karisma puree ja juttu kulkee notkeasti alusta loppuun vaiherikkaiden tapahtumien kautta. (AL 31.10.2003, Ari Haasio dekkarista Perintönä murha)
nimi: Veikko Johannes Korhonen
synt. 9.10.1949 Kuopiossa
vanhemmat rakennusmestari Lauri Korhonen ja sairaanhoitaja Vieno Maria Konola
asuu Tampereella
naimaton, ei lapsia
opinnot, tutkinnot: Tampereen teknillinen koulu 1972, ylioppilas 1989
ammatti: kirjailija
sivutoimet: toimittajantöitä
luottamustoimet: harrastuksessa hyppymestari
palkinnot: "harrastuksista muovikassillinen, muuten ei mitään"
harrastukset: laskuvarjourheilu, rättisitikka
Tamperelaisen Wexi Korhosen kirjoissa on toimintaa, vauhtia ja monimutkaisiakin juonirakennelmia, mutta hän käsittelee niissä myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymyksiä. (Ari Haasio, Kotimaisia dekkarikirjailijoita, 2001). Wexi Korhosen dekkareita on kiitetty myös tarkasta miljöökuvauksesta, erityisesti Tampere kaupunginosineen on elävästi mukana hänen kirjoissaan. Korhoselta on ilmestynyt kaksi seikkailujännäriä ja kuusi Kari Salo -dekkaria. Vuonna 2011 Korhoselta ilmestyy "Escape from Hemingway's way - Kujanjuoksu Keniassa" -niminen kirja. Kirja perustuu todellisiin tapahtumiin Korhosen kokemuksista Kenian-matkalta vuosina 2005-2006.
Kirjoittamaan ryhtymistään Wexi Korhonen pitää vaistomaisena, jo lapsesta asti vaivanneena haaveena ja kutsumuksena. Merkittävimpänä teoksenaan Korhonen pitää esikoiskirjaansa Sky Divers - tappajat taivaalta (1984), "koska yleensä tein sen". Wexi Korhosen kaksi ensimmäistä kirjaa ovat seikkailujännäreitä. Esikoisteos kertoo laskuvarjojääkärikoulun iskuryhmästä, joka saa erikoistehtävän maan rajojen ulkopuolella. Wexi Korhosella itsellään on laskuvarjojääkärikoulutus Utissa ja takanaan yli 2000 laskuvarjohyppyä.
"Kirjoittaja on kiistämätön verbaalinen kyky, joka parhaimmillaan juoksuttaa tarinaa kuin paikallisbussin peräpenkiltä. Hän verevöittää suomen kieltä ilmauksilla, joita ei takuulla ole poimittu kirjallisuudesta. Uttinsa käyneenä Wexi Korhonen tuntee myös laskuvarjoväen legendat ja hyödyntää ne vailla tunnonvaivoja. Wexi Korhosen esikoiskirjan ansioihin kuuluu vielä vetävyys. Teos kuuluu niihin kirjallisiin luomuksiin, jotka on pakko lukea yhteen menoon - vaikka kello lähentelisi kahta yöllä." (AL 20.11.1984, Juha Kuisma)
Viimeinen sukellus ilmestyi 1989: "Jännityskirjallisuuden perinteisiä arvoja pitää pystyssä myös Wexi Korhonen romaanillaan Viimeinen sukellus. Tarinan tulee olla riittävän eksoottinen, sankarin kuolemaapelkäämätön ja lopun onnellinen." (TS 3.2.1990, Kimmo Rantanen)
Korhonen sanoo, että kirjoittaminen on hänellä muuttumassa vaistomaisesta suorittamisesta suunnitelmalliseksi.
Itselleen tärkeitä kirjailijoita ja kirjoja Korhonen mainitsee Aleksis Kiven Seitsemän veljestä, C. S. Foresterin Hornblower-sarjan ja Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -teoksen. Pirkanmaalaisuus on Korhoselle tärkeää sikäli, että tänne hän sanoo kotiutuneensa.
Hänen dekkareissaan on paikallisväriä Tampereelta ja lähikunnista: "oikeat" osoitteet ja kaupunginosat kuten Pispala, Kauppi, Tahmela.
"Kuka pelkää kuolemaa (2000) liikkuu jälleen samanlaisissa tamperelaisissa rahapiireissä kuin hänen edellinen kirjansa Kiusaksi kuiskattu murha (1999). -- Korhonen laatii nokkelan ja perinnetietoisen dekkarin, joka on yhdistelmä elämänmakuista arjen kuvausta, Chandler-henkistä alakuloista yksityisetsivätarinaa ja klassisia arvoitusdekkarin elementtejä. -- Rikostarinan sivussa Korhonen kuvaa Tampereen kaupunkikuvan muutoksia. Hän panee merkille, että vanhasta työläiskaupunginosasta Pispalasta on tullut vähitellen statuspaikka. Pispalan rinteillä tehdään jälleen uusjakoa: hyvin toimeentulevat ihmiset ostivat työläiset ulos taloistaan 1980-luvulla, ja nyt alueelle rynnivät 1990-luvun teknologiaosakkeilla vaurastuneet uusrikkaat." (HS 23.2.2001, Keijo Kettunen)
"Alkoholismin kanssa kamppaileva [Kari] Salo on vastarannankiiski, joka ei taivu esimiestensä tahtoon. Hän joutuu eläkkeelle ja ryhtyy yksityisetsiväksi. Salo on surullisen hahmon ritari, joka pohtii sairautensa takia kuolemaa. Silti hänen oikeudentajunsa ja moraalinsa velvoittavat hänet suorittamaan tehtävänsä loppuun, joskus hieman lain rajamailla liikkuen. Salon nuhruinen olemus ja krapulaiset silmät pettävät. Kuluneen farkkutakin alle kätkeytyy lämmin ja tunteva ihminen, jonka vaisto ja aivot toimivat kellon tarkkuudella." (AL 15.10.2000, Ari Haasio)
Wexi Korhonen kuvaa murhatrilogiaansa (Kiusaksi kuiskattu murha, Kuka pelkää kuolemaa, Pahempi kuin murha) miehen selviytymistarinaksi. Ensimmäisessä kirjassa Kari Salon elämä oli yhtä syöksykierrettä, kolmannessa on jo valoisia hetkiä. "Pidän henkilöistä, joilla menee huonommin kuin itselläni", Korhonen paljastaa. "Mutta suon minä Salolle onneakin. Muutaman sekunnin." (AL 3.10.2001, Lotta Sonninen)
nimi: Veikko Johannes Korhonen
synt. 9.10.1949 Kuopiossa
vanhemmat rakennusmestari Lauri Korhonen ja sairaanhoitaja Vieno Maria Konola
asuu Tampereella
naimaton, ei lapsia
opinnot, tutkinnot: Tampereen teknillinen koulu 1972, ylioppilas 1989
ammatti: kirjailija
sivutoimet: toimittajantöitä
luottamustoimet: harrastuksessa hyppymestari
palkinnot: "harrastuksista muovikassillinen, muuten ei mitään"
harrastukset: laskuvarjourheilu, rättisitikka
Tamperelaisen Wexi Korhosen kirjoissa on toimintaa, vauhtia ja monimutkaisiakin juonirakennelmia, mutta hän käsittelee niissä myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymyksiä. (Ari Haasio, Kotimaisia dekkarikirjailijoita, 2001). Wexi Korhosen dekkareita on kiitetty myös tarkasta miljöökuvauksesta, erityisesti Tampere kaupunginosineen on elävästi mukana hänen kirjoissaan. Korhoselta on ilmestynyt kaksi seikkailujännäriä ja kuusi Kari Salo -dekkaria. Vuonna 2011 Korhoselta ilmestyy "Escape from Hemingway's way - Kujanjuoksu Keniassa" -niminen kirja. Kirja perustuu todellisiin tapahtumiin Korhosen kokemuksista Kenian-matkalta vuosina 2005-2006.
Kirjoittamaan ryhtymistään Wexi Korhonen pitää vaistomaisena, jo lapsesta asti vaivanneena haaveena ja kutsumuksena. Merkittävimpänä teoksenaan Korhonen pitää esikoiskirjaansa Sky Divers - tappajat taivaalta (1984), "koska yleensä tein sen". Wexi Korhosen kaksi ensimmäistä kirjaa ovat seikkailujännäreitä. Esikoisteos kertoo laskuvarjojääkärikoulun iskuryhmästä, joka saa erikoistehtävän maan rajojen ulkopuolella. Wexi Korhosella itsellään on laskuvarjojääkärikoulutus Utissa ja takanaan yli 2000 laskuvarjohyppyä.
"Kirjoittaja on kiistämätön verbaalinen kyky, joka parhaimmillaan juoksuttaa tarinaa kuin paikallisbussin peräpenkiltä. Hän verevöittää suomen kieltä ilmauksilla, joita ei takuulla ole poimittu kirjallisuudesta. Uttinsa käyneenä Wexi Korhonen tuntee myös laskuvarjoväen legendat ja hyödyntää ne vailla tunnonvaivoja. Wexi Korhosen esikoiskirjan ansioihin kuuluu vielä vetävyys. Teos kuuluu niihin kirjallisiin luomuksiin, jotka on pakko lukea yhteen menoon - vaikka kello lähentelisi kahta yöllä." (AL 20.11.1984, Juha Kuisma)
Viimeinen sukellus ilmestyi 1989: "Jännityskirjallisuuden perinteisiä arvoja pitää pystyssä myös Wexi Korhonen romaanillaan Viimeinen sukellus. Tarinan tulee olla riittävän eksoottinen, sankarin kuolemaapelkäämätön ja lopun onnellinen." (TS 3.2.1990, Kimmo Rantanen)
Korhonen sanoo, että kirjoittaminen on hänellä muuttumassa vaistomaisesta suorittamisesta suunnitelmalliseksi.
Itselleen tärkeitä kirjailijoita ja kirjoja Korhonen mainitsee Aleksis Kiven Seitsemän veljestä, C. S. Foresterin Hornblower-sarjan ja Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -teoksen. Pirkanmaalaisuus on Korhoselle tärkeää sikäli, että tänne hän sanoo kotiutuneensa.
Hänen dekkareissaan on paikallisväriä Tampereelta ja lähikunnista: "oikeat" osoitteet ja kaupunginosat kuten Pispala, Kauppi, Tahmela.
"Kuka pelkää kuolemaa (2000) liikkuu jälleen samanlaisissa tamperelaisissa rahapiireissä kuin hänen edellinen kirjansa Kiusaksi kuiskattu murha (1999). -- Korhonen laatii nokkelan ja perinnetietoisen dekkarin, joka on yhdistelmä elämänmakuista arjen kuvausta, Chandler-henkistä alakuloista yksityisetsivätarinaa ja klassisia arvoitusdekkarin elementtejä. -- Rikostarinan sivussa Korhonen kuvaa Tampereen kaupunkikuvan muutoksia. Hän panee merkille, että vanhasta työläiskaupunginosasta Pispalasta on tullut vähitellen statuspaikka. Pispalan rinteillä tehdään jälleen uusjakoa: hyvin toimeentulevat ihmiset ostivat työläiset ulos taloistaan 1980-luvulla, ja nyt alueelle rynnivät 1990-luvun teknologiaosakkeilla vaurastuneet uusrikkaat." (HS 23.2.2001, Keijo Kettunen)
"Alkoholismin kanssa kamppaileva [Kari] Salo on vastarannankiiski, joka ei taivu esimiestensä tahtoon. Hän joutuu eläkkeelle ja ryhtyy yksityisetsiväksi. Salo on surullisen hahmon ritari, joka pohtii sairautensa takia kuolemaa. Silti hänen oikeudentajunsa ja moraalinsa velvoittavat hänet suorittamaan tehtävänsä loppuun, joskus hieman lain rajamailla liikkuen. Salon nuhruinen olemus ja krapulaiset silmät pettävät. Kuluneen farkkutakin alle kätkeytyy lämmin ja tunteva ihminen, jonka vaisto ja aivot toimivat kellon tarkkuudella." (AL 15.10.2000, Ari Haasio)
Wexi Korhonen kuvaa murhatrilogiaansa (Kiusaksi kuiskattu murha, Kuka pelkää kuolemaa, Pahempi kuin murha) miehen selviytymistarinaksi. Ensimmäisessä kirjassa Kari Salon elämä oli yhtä syöksykierrettä, kolmannessa on jo valoisia hetkiä. "Pidän henkilöistä, joilla menee huonommin kuin itselläni", Korhonen paljastaa. "Mutta suon minä Salolle onneakin. Muutaman sekunnin." (AL 3.10.2001, Lotta Sonninen)
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Wexi Korhosen tuotanto
Romaanit:
Sky Divers - tappajat taivaalta (1984, tekijän korj. laitos 2003)
Viimeinen sukellus (1989)
Kiusaksi kuiskattu murha (1999)
Kuka pelkää kuolemaa (2000), äänikirjana 2001
Pahempi kuin murha (2001)
Romaanit:
Sky Divers - tappajat taivaalta (1984, tekijän korj. laitos 2003)
Viimeinen sukellus (1989)
Kiusaksi kuiskattu murha (1999)
Kuka pelkää kuolemaa (2000), äänikirjana 2001
Pahempi kuin murha (2001)
Tunnustus tai kuolema (2002), äänikirja 2003
Perintönä murha (2003)
Samson: 1968 : hiljainen kuolema taivaalta (Vaaran vuosien korkeajännitys 2003, 7b, perustuu romaaniin Sky Divers)
Kuoleman kuva (2004)
Murhakoodi (2006)
Escape from Hemingway's way - Kujanjuoksu Keniassa (WJK - Poetry 2011)
Osallistumiset antologioihin:
Intohimosta rikokseen (rikosnovelleja, 2002) sis. mm. Korhosen novellin Talonmies Mäkisen joulu
Muuta:
Tampereen laskuvarjokerho 25 vuotta (1993)
Perintönä murha (2003)
Samson: 1968 : hiljainen kuolema taivaalta (Vaaran vuosien korkeajännitys 2003, 7b, perustuu romaaniin Sky Divers)
Kuoleman kuva (2004)
Murhakoodi (2006)
Escape from Hemingway's way - Kujanjuoksu Keniassa (WJK - Poetry 2011)
Osallistumiset antologioihin:
Intohimosta rikokseen (rikosnovelleja, 2002) sis. mm. Korhosen novellin Talonmies Mäkisen joulu
Muuta:
Tampereen laskuvarjokerho 25 vuotta (1993)
Tekstinäyte
Ote teoksesta Sky Divers - tappajat taivaalta (1984)
P... tajusi ympärillä puut. Ne olivat siinä kuin ihmiset. Vaiteliaat ja viisaat. Viittilöivät. Tätä tietä. Menkää. Menkää, kun pääsette. Menkää, kun ette ymmärrä jäädä paikoillenne. Näin on hyvä. Olla vaan paikallaan. Sata vuotta hievahtamatta. Kuolla sitten pois. Hievahtamatta kuollakin. Ensin sissit hiipivät. Sitten juoksivat. Sitten ryntäsivät. Hirvittävää rytisevää hullua juoksua, juoksua joka ei koskettanut maata. Lentoa. Vapautta Nälkää. Suloista ...
Ote teoksesta Perintönä murha (2002)
Kasvava valta suhteessa toiseen ihmiseen on kääntäen verrannollinen haluun käyttää tervettä järkeä. Tämä kirjoittamaton luonnonlaki tekee ääriolosuhteissa ihmisistä sokeita sadisteja, jotka saavat tyydytyksen alempiarvoisen nöyryyttämisestä.
P... tajusi ympärillä puut. Ne olivat siinä kuin ihmiset. Vaiteliaat ja viisaat. Viittilöivät. Tätä tietä. Menkää. Menkää, kun pääsette. Menkää, kun ette ymmärrä jäädä paikoillenne. Näin on hyvä. Olla vaan paikallaan. Sata vuotta hievahtamatta. Kuolla sitten pois. Hievahtamatta kuollakin. Ensin sissit hiipivät. Sitten juoksivat. Sitten ryntäsivät. Hirvittävää rytisevää hullua juoksua, juoksua joka ei koskettanut maata. Lentoa. Vapautta Nälkää. Suloista ...
Ote teoksesta Perintönä murha (2002)
Kasvava valta suhteessa toiseen ihmiseen on kääntäen verrannollinen haluun käyttää tervettä järkeä. Tämä kirjoittamaton luonnonlaki tekee ääriolosuhteissa ihmisistä sokeita sadisteja, jotka saavat tyydytyksen alempiarvoisen nöyryyttämisestä.
Lähteitä ja viittauksia
Kotimaisia nykykertojia 4 / toim. Ismo Loivamaa, Saara Vesikansa (BTJ Kirjastopalvelu 2005)
Lehtileikkeet : Wexi Korhonen (Tampereen kaupunginkirjasto)